Tasapainoa tieteen, taiteen ja tekemisen kesken

Steinerkoulussa oppilaita ja opiskelijoita kannustetaan luovuuteen; asioita opitaan tekemällä, oivaltamalla ja yhdessä keskustelemalla.

Steinerpedagogiikan idean mukaisesti tasapainoa etsitään tieteen, taiteen ja tekemisen kesken. Ajattelun alueen sivistyksen rinnalla korostuu tunteen sivistys eli sydämen sivistys sekä tahdon, toiminnan ja tekojen sivistys.

– Steinerkoulu ei kokonaisvaltaisen sivistyskäsityksensä takia erikoistu, vaan sitä kuvaa monipuolisuus ja yhteisöllisyys. Siellä opitaan samat asiat kuin muissa kouluissa, mutta usein liikkeen, taiteen ja tunteen avulla, kertoo perusopetuksen rehtori Jarno Paalasmaa.

Perustaitojen lisäksi esimerkiksi tunne-elämän kehitys, vuorovaikutustaidot, hyvinvointi sekä sosiaalisen pääoman kasvu ovat keskeisessä asemassa. Arvioinnissa pyritään yksilölliseen ja kannustavaan palautteeseen.

– Oppimista leimaa luokkamuotoisuus, pitkäkestoiset opettaja-oppilassuhteet ja koulun omat projektit, avaa Jarno Paalasmaa.

Perheiden perustama koulu

Vantaan seudun steinerkoulu on vanhempien perustama ja ylläpitämä. Yhteisöllisyys korostuu jokapäiväisen arjen lisäksi myös koulun päätöksenteossa. Vanhemmista koostuva johtokunta vastaa koulun taloudesta ja organisoi työryhmien toimintaa. Opettajakunta puolestaan on vastuussa pedagogiikan kehittämisestä. Rehtorit vastaavat henkilöstöhallinnosta ja toimivat aktiivisesti sekä johto- että opettajakunnassa valmistelijoina ja esittelijöinä.

– Kyseessä on yhtenäiskoulu, joka tarjoaa esiopetusta, perusopetusta ja lukiokoulutusta. Haimme opetus- ja kulttuuriministeriöstä oman esiopetuksen järjestämisluvan ja esiopetus aloitettiin elokuussa 2020, Jarno Paalasmaa sanoo.

Koulussa aloittavan luontoeskarin käyttöön valmistui kesällä 2020 myös 17-neliöinen hirsikota tulisijoineen.

Paalasmaan mukaan kotaa käytetään luontoa ja ympäristöä painottaen koulun arvojen mukaisesti. Niitä tukevat myös muun muassa pieni kanala ja mehiläispesä, kukkapelto pölyttäjähyönteisiä varten. Steinerpedagogiikan mukaan luontosuhde kehittyy ensisijaisesti luonnossa olemalla ja tekemällä.

– Meillä on kehitetty puutarhan- ja maanhoidon opetussuunnitelma ja tärkeä osa oppimisympäristöämme ovat metsät, pellot, puutarha ja luonto ylipäätään, kertoo Jarno Paalasmaa.

Varhaiskasvatus vahvistamaan oppimisen polkua

Vantaan seudun steinerkoulu laajentaa toimintaansa rakennuttamalla koulun yhteyteen päiväkodin eli Pienten lasten talon. Päiväkotiin valmistuu tilat 24 varhaiskasvatuksen lapselle.

Rakennukseen tulee myös uusi keittiö, lasiterassi/talvipuutarha ja oppilasravintola koko 300 oppilaan kouluyhteisölle. Huonetilaa kaksikerroksisessa rakennuksessa on runsaat 500 neliöitä. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Maarit Holttinen.

Tarkoitus on päästä rakentamaan, niin että uusi rakennus otetaan käyttöön 2022–23.

– Aikataulu tarkentuu, kun rakentamisen rahoitus varmistuu, Jarno Paalasmaa painottaa.

Rakennuksen kustannusarvio on 1,7 – 2 miljoona euroa. Hanke rahoitetaan pankkilainalla ja se maksetaan vanhemmilta saatavilla vapaaehtoisilla kiinteistötukimaksuilla.

– Valtion investointituki yksityisille opetuksen järjestäjille poistui joitakin vuosia sitten, joten valtio ei enää myönnä tukea tällaiselle kouluhankkeelle. Steinerkoulu ei myöskään saa maksamaansa 24 prosentin arvonlisäveroa palautuksena, toisin kuin kunnallinen rakennuttaja, harmittelee Jarno Paalasmaa.

Koulun johtokunta päätti noin neljä vuotta sitten esiopetusluvan hakemisesta ja päiväkodin rakentamisesta, kun silloisen alkavan ykkösluokan oppilasmäärä jäi pieneksi.

– Perinteisesti luokat ovat meillä olleet täynnä ja tulijoita on jäänyt jonoonkin, kertoo Jarno Paalasmaa.

Osaltaan oppilasmäärään vaikutti se, että aiemmin Vantaalla toiminut steinerpäiväkoti Metsätähti oli lopettanut toimintansa. Aikanaan

Vantaalla toimi kaksikin steinerpäiväkotia.

– Näemme esiopetuksen porttina kouluumme, näyteikkunana steinerpedagogiikkaan. Päiväkoti, esiopetus, iltapäiväkerhotoiminta, perusopetus ja lukio muodostavat elävän toisiaan hyödyntävän kokonaisuuden, jonka osat liittyvät toisiinsa muodostaen yhtenäisen oppimisen ja ihmisenä kasvamisen polun, sanoo Jarno Paalasmaa.

Jatkossa lapsi voi aloittaa päiväkodissa, jatkaa kouluun ja vaikka lukioon samassa pihapiirissä.

Lukiossa vahvistuva luokkahenki on tärkeä osa oppimista

Vuodesta 1998 koulun yhteydessä on toiminut lukio. Virallisesti se toimii osana Helsingin Rudolf Steiner-koulua Vantaan toimintayksikkönä. Yhteistyö erityisesti hallinnon tasolla kehittyy koko ajan.

– Lukion opinnot jakaantuvat opintojaksoihin, mutta pyrimme järjestämään luokkamuotoista opetusta niin, että mahdollisimman monet opintojaksot ovat opiskelijaryhmille yhteisiä. Hyvä sosiaalinen luokkahenki tutun kaveriporukan kanssa on tärkeä asia oppimisessa ja viihtymisessä, avaa Jarno Paalasmaa.

Steinerlukio on mahdollista suorittaa neljässä vuodessa. Se auttaa ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisessa. Lukioissa on myös erityistehtävänmukaisia opintoja, jotka voivat olla esimerkiksi kirjansidontaa, arkkitehtuuria, runoutta, keramiikkaa, liikuntaa, eurytmiaa ja draamaa.

– Koulussa järjestettävät erityistehtävän mukaiset opintojaksot ovat mukavaa yhteistä tekemistä ja ne tuovat kaivattua vastapainoa teoreettisemmille opinnoille, Jarno Paalasmaa sanoo.

Lukioaikana suoritetaan myös kahden viikon työharjoittelu ja pidetään kolme leiriä. Lukion lopuksi tehtävä kulttuurihistorian leirikoulu suuntautuu perinteisesti Roomaan, Ateenan tai Firenzeen. Steinerkoulun lukiossa opiskelijat suorittavat valtakunnallisia pakollisia ja valinnaisia opintoja. Lisäksi he voivat valita erityislukioasemaan perustuvia opintoja, tehdä lukion päättötyön ja osallistua abikursseille. Lukioon haetaan yhteishaussa ja keskiarvossa huomioidaan myös neljän taide- ja taitoaineen numero.