Työväen Sivistysliitto TSL
Suomen sivistysvaltiota rakentamassa yli sadan vuoden ajan
Työväen Sivistysliitto TSL on työväenliikkeen arvopohjaan sitoutunut järjestöjen oppilaitos, joka rohkaisee ihmisiä vaikuttamiseen yhteiskunnassa.
TSL on valtakunnallisesti toimiva vapaan sivistystyön oppilaitos ja opintokeskus, joka edistää toiminnallaan demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta yhteistyössä jäsenjärjestöjensä ja yhteistyökumppaniensa kanssa. TSL:n jäsenjärjestöjä ovat SAK:laiset ammattiliitot, SDP sisarjärjestöineen sekä sosiaali- ja kulttuurialan järjestöt.
Koulutustapahtumiin osallistuu vuosittain noin 60 000 henkilöä.
TSL:ssä työskentelee yli 30 osaavaa asiantuntijaa ja lisäksi tukena on laaja asiantuntija- ja kouluttajaverkosto.
Sivistyksen voimalla vuodesta 1919
Työväen Sivistysliitto TSL perustettiin sisällissodan jälkeiseen arkeen 1. syyskuuta 1919.
– Sodan jälkeen katsottiin, että yhteiskunnassa on tavoiteltava tasavertaisuutta ja vaikutusvaltaa rauhanomaisen osallistumisen keinoin. Siinä tarvittavia tietoja ja taitoja hankittaisiin opiskelun ja sivistystyön avulla, kertoo TSL:n pääsihteeri Jouko Muuri.
Aluksi toimintaan kuuluivat opintopiirit, kirjat, työmaakirjastot, luentosarjat ja kirjekurssit, jotka suunnattiin työväestölle. Tehtävänä oli nostaa sisällissodan jälkeen työväestön sivistyksen tasoa oikeudenmukaisuuden, suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon hengessä.
TSL kustansi vuodesta 1928 lähtien Työläisopiskelija-julkaisua, josta on sittemmin muodostunut Aikamerkki-verkkojulkaisu.
– Samat arvot ovat edelleen TSL:n toiminnan perustana. TSL on ollut jo yli sadan vuoden ajan omalla työllään rakentamassa Suomesta sivistysvaltiota, Muuri jatkaa.
TSL on pitkään ollut eturintamassa myös tietoteknisen osaamisen vahvistajana. Tietokoneet olivat opetuskäytössä jo 90-luvun alussa.
– Jo ennen internetin läpilyöntiä TSL mahdollisti etäopiskelun BBS-järjestelmällä, jossa opiskelijat voivat soittaa TSL:n palvelimelle, käydä siellä keskusteluja ja lukea opintomateriaaleja. Opiskelijat saivat myös lainata tietokoneita opiskellakseen kotona, kertoo rehtori Katri Söder.
Kun Suomessa lanseerattiin tietokoneen ajokortti vuonna 1996, TSL oli heti mukana kouluttamassa ihmisiä tietotekniikan perustaitoihin tämän uuden tutkinnon avulla. TSL onkin yhdessä TIEKE ry:n kanssa kehittänyt TIETY-tietotyötutkintoa ja osallistunut ajokorttiperheen uudistustyöhön. Nykyisin TSL kouluttaa laaja-alaisesti digitaalisia taitoja, medialukutaitoa, verkkopedagogiikkaa ja yhteisöllistä etäoppimista.
Visionsa mukaan TSL onnistuu työssään silloin, kun sen jäsenjärjestöt onnistuvat työssään ja kun niiden jäsenet osallistuvat toimintaan yhteiskunnan kehittämiseksi. Vaikka maailma muuttuu, sivistystyölle on tilausta.
Aktiivisia vaikuttajia, yhdenvertaista työelämää ja kantaa ottavaa kulttuuria
TSL:n toiminnassa on kolme painopistettä: koulutus, kulttuuri ja hankkeet. Koulutustoiminnan tarkoituksena on saada aktiivisia vaikuttajia työelämään ja yhteiskuntaan.
Hankepäällikkö Kim Katainen kouluttaa tulevaisuuden digitaitoja teollisuustyöntekijöille Google.orgin rahoittamassa FutureFit-hankkeessa.
– Koulutuksissamme voi esimerkiksi täydentää työelämän digitaitoja, työnhakutaitoja sekä järjestämisen, vapaaehtoisjohtamisen ja yhteiskuntavaikuttamisen taitoja. Lisäksi tarjoamme työhyvinvointia edistävää koulutusta ja työnohjausta muun muassa luottamushenkilöille, kertoo rehtori Katri Söder.
Koulutustarjonnassa on kursseja, seminaareja, osallistavia työpajoja, kansainvälisiä opintoja sekä opinto-ohjelmia. Tarjolla on lähiopetuksen lisäksi monimuoto-, hybridi- sekä verkkokursseja. TSL:n koulutukset ovat syrjinnästä vapaita, ja asia käydään aina läpi koulutusten alussa. Koulutukset räätälöidään pääsääntöisesti tilauksesta jäsenjärjestöille.
TSL:n hanketoiminnan tavoitteena on rakentaa yhdenvertaista työelämää ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa kaikille. TSL:n käynnissä olevissa hankkeissa keskitytään työelämän ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen esimerkiksi työn murroksen, digitaitojen, kotoutumisen edistämisen ja uraohjauksen näkökulmasta.
– Hankekeskuksemme tuo hankeyhteistyöhön mukaan ammattiliittojen verkostot ja asiantuntijuuden. Jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa saatamme yhteen niin työntekijät, työnantajat, oppilaitokset, tutkimuslaitokset kuin muut tarvittavat sidosryhmät, kuvaa hankekeskuksen päällikkö Mervi Ylitalo.
TSL järjestää myös kulttuuritapahtumia ja pyrkii ylläpitämään ja kehittämään yhteiskunnallisesti kantaaottavaa työväenkulttuuria. TSL kannustaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ympäröivien ilmiöiden kommentointiin kulttuurin ja taiteen avulla. Tärkeää on tekijän sanomisen tarve, oman äänen ja ilmaisun löytäminen ja siitä syntyvä luomisen riemu.
Laulu ottaa kantaa -klubilla harrastajamuusikot pääsivät esittämään omia kantaa ottavia laulujaan yleisön edessä. Klubi järjestettiin Jyväskylässä Poppari-ravintolassa 7.2.2020. Kuva: Sampo Vuori
– Olemme järjestäneet esimerkiksi yhdessä Laulu ottaa kantaa -verkoston kanssa työpajoja ja klubi-iltoja. Tarjoamme myös jäsenjärjestöjen ja muiden tahojen käyttöön studio- ja tuotantopalveluitamme, kertoo tuottaja Tuomas Finne.
Kansainvälistä työelämän kehittämistä ja koulutusta ay-aktiiveille
TSL toteuttaa kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa erilaisia kansainvälisiä koulutuksia ja on myös aktiivisesti mukana kansainvälisessä hanketoiminnassa. Kv-hankkeissa edistetään esimerkiksi kotoutumista, työllistymistä ja osaamisen tunnistamista.
TSL tekee tiivistä koulutusyhteistyötä muun muassa pohjoismaisten työväen sivistysliittojen yhteistyöjärjestön ABF Nordenin sekä työväen sivistysliikkeen maailmanjärjestö International Federation of Workers’ Educational Associations IFWEA:n kanssa. IFWEA järjestää vuosittain nuorille ay-aktiiveille suunnatun The Youth Globalisation Awareness Programme (YGAP) -globaalikoulutuksen Etelä-Afrikassa.
– YGAP-kurssilla luodaan hyviä verkostoja eri maiden ammattiyhdistysaktiivien sekä Etelä-Afrikan ay-liikkeen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Tavoitteena on, että osallistujat tutustuvat eri maiden sosiaalisiin, poliittisiin ja ay-liikettä kohtaaviin haasteisiin ja oppivat ajattelemaan globaalilla ja solidaarisella tavalla, kuvaa kansainvälisestä koulutuksesta vastaava koulutuspäällikkö Kirsi Mäki.
Vuoden 2019 YGAP-kurssilaiset Kapkaupungissa.
Osallistumismahdollisuuksia kansainväliseen toimintaan vahvistetaan englannin kielen kielikursseilla, joita järjestetään yhteistyössä Työväen Akatemian kanssa, sekä ABF Ahvenanmaan kanssa järjestettävällä ruotsin kielikylpykurssilla. Lisäksi TSL tiedottaa European Trade Union Institute ETUIn koulutustarjonnasta ja tukee ammattiyhdistystoimijoita kursseille hakeutumisessa.