» Tietoa meistä » Sivistan jäsenet » Jäsentarinat » Turun kristillinen opisto

Turun kristillinen opisto

turun_kristillinen_opisto_165

Ihminen ensin

Turun kristillinen opisto on monialainen kansanopisto. Se tarjoaa vapaan sivistystyön koulutuksia, ammatillista perus- ja lisäkoulutusta, aikuisten perusopetusta sekä maahanmuuttajakoulutusta.

Opiskelijoita on noin 700. Vajaat puolet heistä opiskelee tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa tai ammatillisessa lisäkoulutuksessa.

Vapaan sivistystyön puolella opisto järjestää jatko-opintoihin valmentavaa koulutusta kauppatieteelliseen, oikeustieteelliseen, lääketieteelliseen sekä psykologian ja kasvatustieteiden yliopisto-opintoihin tähtääville.

Opetuksessa opisto korostaa yhteisöllisyyttä ja ryhmässä toimisen taitoja.

www.tk-opisto.fi

Kansanopistosta vauhtia lääkikseen, oikikseen, kauppikseen

Yliopistopaikka on tiukassa varsinkin lääke-, oikeus- ja kauppatieteisiin sekä kasvatustieteisiin ja psykologiaan. Turun kristillinen opisto on yksi kansanopistoista, jotka yhdistävät tarpeet tarjontaan.

Kun toiveiden opiskelupaikka ei irtoakaan, mietitään vaihtoehtoja. Välivuosi? Töihin? Opiskelemaan johonkin muualle?

Näitä pohti myös Aino Virtanen, kun Turun yliopiston oikeustieteellisen ovet eivät hänelle heti avautuneet. Aino googlaili vaihtoehtoja ja löysi itselleen tuikituntemattoman kansanopiston: Turun kristillisen opiston. Siellä vieläpä saattoi opiskella oikeustiedettä, harjaantua laajempien tietomassojen käsittelyyn ja valmentautua samalla myös seuraavan vuoden pääsykokeisiin.

– En tiennyt moista opistoa olevankaan. Saati, että siellä voisi opiskella oikeustiedettä, Aino naurahtaa.

Se googlaus kannatti. Menossa on hyvä opiskeluvuosi.

Valtaosalla tavoitteena Turun yliopisto

Ainon reitti Turun kristillisen opiston – lyhyesti TK-opiston ̶ jatko-opintoihin valmentaville linjoille on tyypillinen. Tiedot linjoista löytyvät nettihauilla. Noin kolmasosa tulee taloon myös puskaradion tai suosittelun perusteella, kertoo Hanna Nurmi, opiston yleissivistävän yksikön koulutusvastaava.

Opistolla on neljä pitkää vapaan sivistystyön linjaa, jotka valmentavat jatko-opintoihin: oikeustiedelinjan lisäksi lääketiede-, kauppatiede- sekä kasvatustiede- ja psykologia -linjat.

Linjoilla opiskelee noin sata opiskelijaa eri puolilta maata. Valtaosalla on tavoitteena saada opiskelupaikka Turun yliopistosta.

Valmiuksia yliopistomaiseen opiskeluun

Koska linjat ovat vapaata sivistystyötä, ne sisältävät myös yleissivistäviä opintoja. Esimerkiksi oikeustieteen linjalla opiskellaan myös suomen kielen kirjallista viestintää, vastaustekniikkaa, ruotsia ja käydään läpi koko oikeusjärjestelmä.

–Linja valmistaa opiskelijoita oikeudelliseen ajatteluun, suurten tekstimassojen lukemiseen ja käsittelyyn sekä kirjalliseen työskentelyyn, Hanna Nurmi määrittelee.

Vastaava periaate toimii muillakin jatko-opintolinjoilla.

Linjoja kehitetty kysynnän mukaan

TK-opistolla on jo pitkät perinteet ylioppilaille suunnatuista jatko-opintolinjoista. 70-luvulla oli tarjolla ylioppilaspohjainen hoitolinja, 80-luvulla kasvatustieteitä ja psykologiaa. 90-luvulla mukaan tuli kielet ja viestintä -linja.

–Olemme kehittäneet linjoja sen mukaan, millä on kysyntää. Kielet ja viestintä -linjan rinnalle tuli kasvatustieteet ja psykologia 90-luvun puolivälissä.

Oikeustiedelinja aloitti 2008, ja siitä parin vuoden kuluttua lääketieteen linja. Uusin linja on kauppatieteet. Niitä on TK-opistossa opiskeltu syksystä 2015.

Nyt halutaan hyötyopintoja

–Olemme oppilaitos. Samalla olemme myös yritys siinä mielessä, että toimintamme pitää olla kannattavaa. Järjestämme opetusta aiheista, joilla on kysyntää. Tämänhetkiset linjat vetävät opiskelijoita, Hanna Nurmi toteaa.

–Opiskelijat haluavat nykyään hyötyopintoja tulevia opintojaan varten, eivät viihdyttävää välivuotta. Se näkyy myös asiakaspalautteissa. Tarjoamme siis väyläopintoja. Reittejä eteenpäin.

Yhteishenkeä rakennetaan tietoisesti

Lääketieteelliseen suuntaavaa linjaa lukuun ottamatta muille linjoille opiskelijat valitaan todistuksen keskiarvon perusteella. Lääketiedelinjalle käytössä on pisteytysjärjestelmä, jossa tiettyjen aineiden arvosanat painavat.

Opistolla on oma asuntola, jossa kauempaa saapuvat opiskelijat asuvat. Osa heistä hankkii syksyn aikana asunnon Turusta, mutta moni viihtyy nimenomaan asuntolassa.

–Olemme panostaneet mukavaan yhteishenkeen. Tunneilla on mukavaa, ja opiskelijat ryhmäytyvät, Nurmi korostaa.

Verkostoitumisen ensimmäinen vuosi

TK-opiston jatko-opintolinjalaisille on tapana sanoa, että vuosi opistossa on opiskelijoille verkostoitumisen ensimmäinen vuosi. Opiskelijat ovat porukassa, jossa on samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä.

–Heidän joukossaan on paljon tulevia työkavereita ja yhteistyökumppaneita. Monet ottavat siitä hyödyn irti.

Tutussa ryhmässä turvallista

Ryhmähengen luomisessa on onnistuttu hyvin, Aino Virtanen todistaa. Linjalaiset harrastavat yhdessä, keskustelevat paljon ja tukevat tarvittaessa toisiaan. Pienehkö, 24 hengen ryhmä ja samoina pysyvät opettajat tekevät opiskelusta turvallista.

–Omaan ryhmään ja opettajiin tulee läheinen suhde. Kun monet muutkin ovat samassa tilanteessa, välivuodessa, on helppo puhua. Avoimessa yliopistossa opiskelevat tutut ovat enemmän yksin, hän vertaa.

Opiskelu on myös hyvin koulumaista, mitä Aino pitää hyvänä. Rytmi ei pääse katoamaan.

–Täältä saa lisäksi vinkkejä, miten kannattaa opiskella.

Kansikuvassa:
Lääke-, oikeus-, kasvatus- ja kauppatiedelinjat valmistavat opiskelijoita yliopisto-opintoihin. Kuvassa Marika Salmi ja Eemeli Hiltunen lääketieteelliseen suuntaavalta linjalta.

Teksti: Riitta Gullman
Kuvat: TK-Opisto/Janne Peltonen