Raahen Porvari- ja Kauppakoulu
Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa (RPKK) opiskelee 533 henkilöä, joista valtaosa opiskeli tutkintotavoitteisesti. Perustutkinto-opiskelijoita oli 235 vuonna 2019
Oppilaitoksessa voi suorittaa, liiketoiminnan ja tieto- ja viestintätekniikan (ohjelmistokehittäjä ja ict-tukihenkilö) perustutkintojen lisäksi ammatti- ja erikoisammattitutkintoja liittyen johtamiseen ja yritysjohtamiseen, liiketoimintaan lähiesimiestyöhön, tuotekehitystyöhön sekä lisäksi yrittäjyyteen.
Työelämän tutkintojen suhteellinen osuus on kasvanut merkittävästi viime vuosina.
Henkilökuntaa on 21. Oppilaitos on aina hyödyntänyt runsaasti eri työelämän asiantuntijoita. Noin 30 työelämän asiantuntijaa kouluttaa oppilaitoksessa säännöllisesti.
Kaupan alan koulutusta 1800 -luvulta nykypäivään – työelämän muutosten eturintamassa
Kaikki alkoi visionääristen veljesten lahjoituksesta
Raahen Porvari- ja Kauppakoululla on mielenkiintoinen ja värikäs historia, joka näkyy yhä nykypäivänä oppilaitoksen toiminnassa.
– Porvari- ja Kauppakoulun toiminta käynnistyi kymmenen valtameripurjelaiva-lahjoituksen turvin vuonna 1882. Oppilaitoksen perustajat, laivanvarustaja- ja kauppiasveljekset, Johan ja Baltzar Fellman laativat lahjoitusasiakirjansa jo hiukan aikaisemmin vuonna 1863. Fellmanien lahjoituksen kokonaisarvo oli 302 323 markkaa, kertoo rehtori Tapani Piirala.
– Kunnioitamme historiaamme monella tavalla, sanoo Piirala.
Summalla olisi rakentanut 75 silloista kaupunkitaloa. Koulun perustamiseen kului pääomista vajaa 10 prosenttia.
Kansainvälisen kokemuksensa myötä Fellman-veljekset tiesivät, että Suomi ja Raahe tarvitsi osaamista. Käynnistyessään Raahen Porvari- ja Kauppakoulu toimi kauppaopistona, joka tarkoitti tuona aikana korkeinta kaupallista koulutusta maassamme.
– Kauppakouluja perustettiin 1830 – 40 -luvun Suomessa, mutta Raahen Porvari- ja Kauppakoulu oli alusta pitäen opisto, Suomen vanhin, Piirala painottaa.
Oppilaitoksen historiaan mahtuu niin kiistelyä kielestä, kuin pääomasta. Lisäksi yhteiskunnalliset muutokset vaikuttivat, ja vaikuttavat yhä, toimintaan. Esimerkiksi 1920 – 30 -luvuilla Raahen seudulla ei ollut kasvavaa teollisuutta purjelaivakauden jälkeen, eikä pääomalle löytynyt turvasatamia.
– Toiminta vakiintui ajan myötä, mutta jatkuvassa muutoksessa sitä edeltään. Viimeisimpinä on Paras-hankkeesta 2000-luvun alusta alkanut ja siitä seurannut uudistusten kirjo, jatkaa Piirala.
Oppilaitoksen kampus huokuu historiaa
RKPP:n hallinto sijaitsee vuonna 1884 rakennetussa puurakennuksessa. Vanha arvokas koulupäärakennus on rakennettu kivestä vuonna 1891.
– Kunnioitamme historiaamme monella tavalla. Se näkyy erityisesti erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Oppilaitoksen opiskelijat vierailevat joka vuosi Fellmannin veljesten haudalla, kertoo Piirala.
Historiasta kumpuaa myös vahva kytkös työelämään. Lahjoitusasiakirjassa vuonna 1863 veljekset ottivat kantaa siihen, että aikuisopiskelijan näkökulma tulee ottaa huomioon oppilaitoksen toiminnassa.
– Meillä on myös yksityinen museo, joka esittelee Raahen purjelaivakauden valtakautta sekä kaupallisen opetuksen että oppilaitoksen historiaa. Museon keskeinen esineistö muodostuu oppilaitoksen historiallisesta tarpeistosta sekä lahjoittajaveljesten irtaimistosta sekä arvokkaasta kirjakokoelmasta. Myös yksityisiä lahjoituksia on esittelyssä mukana, Piirala toteaa.
Museo on auki erilaisten teemapäivien aikana. Esimerkiksi kotiväen iltojen sekä eri vierailujen aikana tai valmistuneiden vuosipäiväkokoontumisten yhteydessä. Opiskelijat myös vierailevat museossa eri opintojaksojen aikana. Museo aukaistaan vieraile aina pyydettäessä. Korona-aika on tuonut tähän kaikkeen poikkeuksellisia järjestelyjä.
Työelämä vahvasti mukana ennen ja nyt
Oppilaitoksen hallinnossa on sen perustamisesta lähtien ollut vahva työelämän edustus. Tällä hetkellä sekä hallituksessa että hallintoneuvostossa toimii aktiivisia työelämän edustajia. Toiminnan kehittämiselimenä toimii johtokunta, jossa työelämällä on myös vahva rooli.
– Toimimme myös toisin päin. Oppilaitoksemme edustajia on vahvasti mukana elinkeinoelämän organisaatioissa mm. yrittäjäjärjestössä ja kauppakamarissa. Tämäkin liittyy historiaamme, että yhteydet elinkeinoelämään ovat hyvät. Ensimmäisenä johtokuntana toimi aikoinaan kauppaseura. Kauppaseurat ovat merkittäviä nykyisten kauppakamarien historiassa, Piirala sanoo.
– Olen kiitollinen siitä, että meidän on ollut helppo saada työelämän edustajia hallintoomme. Se otetaan kunniatehtävänä. He osallistuvat aktiivisesti ja osallistuvat toiminnan kehittämiseen. Meillä on viikoittaista kanssakäymistä, lisää Piirala.
Raahen Porvari- ja Kauppakoulun toiminnan punaisena lankana on työelämän palvelu. Työelämää palvelemalla palvellaan myös opiskelijoita. RPKK toimii sujuvasti molemmilla markkinoilla.
Pieni toimija, mutta suuri brändi – kiitos digitalisaation
Nuorten ikäluokkien pienentyminen on koskenut voimakkaasti myös Raahen seutukuntaa. Oppilaitoksen viime vuosien kasvu onkin perustunut voimakkaasti työelämätutkintoihin. Digitaalisuus on yksi kasvun perusta ja antaa mahdollisuuksia koulutuksen saavutettavuuteen.
Nuorten ikäluokkien pienentyminen on koskenut voimakkaasti myös Raahen seutukuntaa.
– Nuorten perustutkinnoissa tehdään voimasta kehittämistyötä. Tärkeä kaupanala on suuressa murroksessa. Siellä palveluprosessi muodostuu kiihtyvällä tahdilla sekä sähköisestä että fyysisestä kokemuksesta. RPKK haluaa olla eturintamassa miettimässä, mitä liiketoiminnan tai tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto kohtaavat tässä muutoksessa, Piirala pohtii.
Uusia avauksia ovat olleet mm. Raahe Coding School ja Raahe Esports Academy, joita toteutetaan yhdessä Raahen lukion kanssa. Näissä rajana tulee olemaan koko maailma.
– Ne ovat keskeisiä keihäänkärkiä, jotka heijastuvat koko kaupan alaan ja siellä toimimiseen. Integroimme näitä kokonaisuuksia myös perustutkintoihin, Piirala jatkaa.
Lähellä sijaitsevan lukion kanssa tehdään yhteistyötä monella tasolla ja molempia hyödyntäen.
– Kaksoistutkinnon lisäksi kehitämme yhdessä mm. keihäänkärkien sisältöjä, valmennamme pelipuolen kilpailuun osallistuvia, kertoo Piirala
– Digitalisaatio on meille todella suuri mahdollisuus. Koen, että sitä kautta olemme brändinä suurempi, kuin mitä kokomme puolesta, Piirala jatkaa.
Tasapuolista kilpailua toivotaan
RPKK uskoo liberaaliin ja vastuulliseen maailman talouteen.
– Koulutuksen järjestäjien tulisi saada kilvoitella tasavertaisesti yhteiskunnan jakamista taloudellisista resursseista niin perusrahoituksessa kuin erilaisissa hanke- ja kehittämistoiminnassa, painottaa Piirala.
Usean muun koulutuksen järjestäjän tavoin myös RPKK katsoo, että koulutuksen järjestämisessä, kuten ammatillisessa koulutuksessa, rahoitusjärjestelmiltä toivotaan vakiintumista useiden vuosien muutosten jälkeen.
– Kannustavat rahoituselementit on syytä säilyttää, mutta samalla tietty perusrahoitus tuo suunnitelmallisuutta. Kaipaamme pitkäjänteistä koulutuspolitiikkaa. Kokonaistoiminnan laadun kannalta on tärkeää, että rahoituselementeissä olisi pysyvyyttä, sanoo Piirala lopuksi.