Oulun normaalikoulu
Kodit ja koulu tekevät vastuullista yhteistyötä lasten parhaaksi
Oulun normaalikoulun juuret ulottuvat vuoteen 1609, Oulun pedagogioon saakka. Oulun normaalikoulun, ”norssin”, nimellä oppilaitos on toiminut vuodesta 1960.
Koulussa on lähes 900 peruskoulun ja noin 250 lukion oppilasta.
Monta tapaa tehdä kodin ja koulun välistä yhteistyötä
Oulun normaalikoulussa on monia vakiintuneita yhteistyötapoja kodin ja koulun yhteistyölle. Perinteisten vanhempainiltojen tilalla on suosittuja teemoitettuja vanhempainiltoja.
Seitsemännen luokan oppilaiden vanhemmille järjestetään kaksi yläkouluun siirtymiseen liittyvää vanhempainiltaa. Kahdeksannella luokalla oppilaille tehdään päihteidenvastaiseen toimintamalliin kuuluva päihdekysely. Kyselyä käsitellään yhteistyössä vanhempainillassa. Yhdeksännellä luokalla teemana on yhteishaku ja jatko-opinnot.
Oulun normaalikoulu osallistuu myös maailman suurimpaan vanhempainiltaan.
–Valinnaisaineiden esittelypäivä on koulumme kannalta yksi onnistunut ja tärkeä yhteistyömuoto, kertoo rehtori Pasi Hieta, Oulun normaalikoulun perusasteen 7-9. luokkien apulaisrehtori.
Esittelypäivässä seitsemännen luokan oppilaiden vanhemmat tutustuvat yhdessä lastensa kanssa valinnaisaineisiin ja voivat keskustella opettajien kanssa.
Valinnaisainepäivä on hyvä näyteikkuna kaikkeen siihen hienoon ja monipuoliseen työhön, jota koulussa tehdään joka päivä.
Viime lukuvuonna Oulun normaalikoulun yläkoululla oli laaja oppilashuolto-aiheinen koulutuskokonaisuus opettajille. Koulutuksessa etsittiin yhdessä vahvuuksia oppilaiden hyvinvointiin vaikuttamisessa. Yksi löydös oli, että koulussa on oppilaiden tukemista kannustava ilmapiiri.
Koulu lähidemokratian toteuttajana
Pasi Hieta ja Pekka Hyysalo yhteistyötä tekemässä.
Kodin ja koulun yhteistyö näkyy monella tavalla koulun arjessa. Oulun normaalikoulu on mukana asuinalueen lähidemokratiaryhmässä. Siellä käsitellään oppilaiden elinympäristöä koskevia kysymyksiä. Ryhmään kuuluu myös oppilaiden vanhempia.
–Olen tyytyväinen siitä, että norssilaisuuteen kuuluu tietynlainen yhteisöllisyys, sanoo Hieta.
Hieta korostaa, että vuosittain toistuvien tilaisuuksien lisäksi on tärkeä pitää mieli avoimena uusille avauksille. Norssi pyrkii hyödyntämään kaikki mahdollisuudet yhteistyöhön kotien ja koulun välillä.
Esimerkkinä koulun aktiivisuudesta on osallistuminen Haloo Pohjois-Pohjanmaa –hyväntekeväisyyskampanjaan keväällä 2017.
Oppilaat ja opettajat soittivat puheluita yksinäisille vanhuksille. Oulun normaalikoululta soitettiin pitkästi yli sata puhelua ja tuotiin iloa yksinäisten vanhusten arkeen.
Kodin ja koulun yhteistyö on jatkuvaa kehittämistä
Yhteistyö ei ole kaikilla luokka-asteilla samanlaista. Normaalikoulun alaluokilla on vilkasta vanhempainyhdistystoimintaa, mutta yläkoulussa perinnettä ei ole.
–Kiinnostusta tällaiseen toimintaan on selvitetty, mutta se ei ole lähtenyt käyntiin, kertoo Hieta.
Valinnaispäivästä ja vanhempainilloista palaute on ollut oikein hyvää. Niillä on selkeät teemat ja ne on koettu hyödyllisiksi.
Myös Wilma-järjestelmä on helpottanut ja tehostanut yhteydenpitoa koteihin päin. Siten koulu tavoittaa nopeasti suuren joukon vanhempia. Hieta näkee, että Wilman avulla myös vanhempien on helpompi kysyä, jos jokin kouluun liittyvä asia askarruttaa.
Oulun normaalikoulu on mukana valtakunnallisessa Kodin ja Koulun päivässä
Perinne Kodin ja Koulun päivään osallistumisesta alkoi jo vuosia sitten. Alusta asti päivää on vietetty teemalla ”rehtorin aamukahvit”. Huoltajat kutsutaan aamukahville ja koulu valmistelee keskustelun pohjaksi lyhyitä esityksiä ajankohtaisista asioista. Tilaisuudet ovat olleet suosittuja.
Mukana on usein ollut myös koulun yhteistyötahojen, kuten nuorisotoimen tietoiskuja.
–Oppilaatkin ovat valmistelleet esityksiä. Rehtorin aamukahvit ovat musiikin valinnaisryhmien vakiokeikka, hymyilee Hieta.
Palautteen perusteella vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä kuulleessaan koulun ajankohtaisia asioita ja päästessään sanomaan mielipiteensä koulunpitoon.
Opetussuunnitelma-uudistuksen aikana Kodin ja Koulun päivän aamukahvit oli erityisen tärkeä keskustelufoorumi. Opetussuunnitelmatyössä oli paljon asioita, joista oli välttämätöntä keskustella huoltajien kanssa.
–Kodin ja koulun yhteistyö on taitolaji. Vaikeissakin tilanteissa yleensä yhteinen sävel löytyy, kun yhdessä mietitään lapsen parasta, korostaa Hieta.
Hieta painottaa koulun ja kodin tiedonkulun ja yhteistyön tärkeyttä, mutta myös nuoren omalle kehitykselle pitää antaa tilaa. Yläkouluikäisten on tärkeää oppia ottamaan vastuuta omasta koulunkäynnistään.
Lopuksi Hieta kertoo, mitä normaalikoulut ovat ja mitä ne eivät ole:
- Normaalikoulut ovat tavallisia kouluja, joilla on erityistehtävänä opettajankoulutus.
- Opetuksen järjestäjänä on yliopisto.
- Sitkeästi elävä myytti norsseista eliittikouluina, jotka valikoivat oppilaansa, ei pidä paikkaansa.
Kuten muutkin normaalikoulut, Oulun normaalikoulun perusaste on yksi lähikouluista, jonka oppilaat asuvat koulun lähialueilla. - Normaalikouluissa on samoja haasteita kuin kaikissa muissakin kouluissa.
- Normaalikoulujen yliopistollinen opettajankoulutustehtävä näkyy oppilaiden arjessa siten, että oppitunteja pitävät ja oppilaiden kanssa muutenkin työskentelevät omien opettajien lisäksi opetusharjoittelijat.
- Yliopistoyhteys näkyy myös siinä, että kaikilla harjoittelukouluilla on runsaasti tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa. Harjoittelukoulut tekevät myös tiivistä verkostoyhteistyötä.
- Oulun normaalikoulun yläkoulussa ja lukiossa harjoittelee vuosittain noin 130 opiskelijaa suurimmassa osassa opetettavia aineita.
- Opiskelijat saavat ohjausta opettajan työhön asiantuntevien ohjaavien opettajien ohjauksessa. He ovat samalla suuri voimavara koululle tuoreine näkemyksineen ja viimeisine oppeineen yliopiston pedagogisista opinnoista.
Teksti: Piia Alvesalo
Kuvat: Oulun normaalikoulu