LUT-yliopisto
Koulutusvienti on mahdollisuuksien maa suomalaisille korkeakouluille
LUT-yliopisto on toiminut vuodesta 1969 edelläkävijänä tekniikan ja talouden yhdistävänä tiedeyliopistona.
Tieteellinen tutkimus ja akateeminen koulutus työllistävät kansainvälisessä yhteisössämme noin 6000 opiskelijaa ja asiantuntijaa.
Koulutus on myös vientituote
Yliopisto on lähtökohtaisesti kansainvälinen yhteisö. Tiedeyliopistolle kansainvälisyys on edellytys korkeatasoiseen tutkimukseen ja opetukseen. Ilman kansainvälisyyttä ei ole korkeatasoista tiedeyliopistoa.
Koulutusvienti on korkeakouluille mahdollisuus aidosti kansainvälisen korkeakouluympäristön luomiseen. Se voidaan tehdä lisäämällä kansainvälisten opiskelijoiden määrää yli sen, minkä Suomen valtio pystyy verovaroin kustantamaan.
LUT-yliopisto on määrätietoisesti rakentanut kilpailukykyistä ohjelmaportfoliota, jonka yhtenä tavoitteena on kasvattaa koulutusvientivolyymia Suomessa toteutettavien maisteriohjelmien avulla.
–Kotimaan ulkopuolella suoritettava korkeakoulutus on kasvava trendi, jolla on merkittäviä globaaleja taloudellisia vaikutuksia, kertoo LUTin opintojen ja kansainvälisten asioiden johtaja Janne Hokkanen.
Seuraavan vuosikymmenen aikana liikkuvien opiskelijoiden määrän odotetaan lähes kaksinkertaistuvan.
–Suomi on ollut tässä markkinassa sivusta katsojana, vaikka maineemme korkeatasoisena koulutusmaana on hyvin tunnettu, Hokkanen jatkaa.
Mahdollisuuksia hyödynnettävä paremmin
Mahdollisuuksia on valtavasti, mutta toistaiseksi niitä on hyödynnetty huonosti, osin johtuen liiketoimintalogiikan puuttuessa.
EU- ETA-alueen ulkopuolisille suunnatut lukuvuosimaksut antavat koulutusviennille uuden merkityksen. Ne mahdollistavat koulutuksen ajattelun myös tuotteena. Tätä mahdollisuutta LUT-yliopisto tulee käyttämään.
– Tavoitteena on kasvattaa kansainvälisten opiskelijoiden määrää seuraavan vuosikymmenen aikana vähintään kaksin-kolminkertaiseksi, toteaa Hokkanen
Koulutusviennin onnistuminen on ensisijaisesti kiinni korkeakoulusta ja niiden toimista. Tämä tarkoittaa markkinointiosaamista, houkuttelevia ja laadukkaita koulutustuotteita sekä tutkinnon jälkeistä työllistymistä.
Koulutusviennin onnistuminen on kiinni korkeakouluista, mutta myös päättäjistä
–Työllistymiseen liittyvät korkeakoulun palvelut ovat tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä, kun puhutaan tutkintokoulutukseen painottuvasta koulutusviennistä, Hokkanen toteaa.
Korkeakoulujen tulee rakentaa uudenlaisia yhteistyömalleja yritysten kanssa. Suomen työmarkkinoilla tulisi myös huomioida kansainvälisten, itse kouluttamiemme osaajien arvo.
Hokkanen katsoo, että elinkeino ja koulutuspolitiikan tulisi kytkeytyä tässä asiassa tiiviimmin yhteen.
Tulisi mm. luoda kansallinen apurahaohjelma, joka olisi suunnattu Suomessa vallitsevan työvoiman tarpeen mukaan.
Koulutusviennin kautta koulutuksen merkitys suomalaisena korkean osaamisen vientituotteena kasvaa. Koulutusvienti toteutettuna niin, että koulutus tapahtuu Suomessa eli ns. inshore-vienti, voi tuoda Suomeen merkittäviä tuloja myös muille palveluntarjoajille.
Suomeen tarvitaan toimintaympäristö, joka on suotuisa koulutusviennille. Suomi ei voi rakentaa ja keksiä omia sääntöjä hankaloittamaan koulutusvientiä, kun kilpaillaan avoimilla globaaleilla markkinoilla.
–Yksi esimerkki koulutusvientiä haittaavista linjauksista on yhden paikan sääntö, joka asettaa suomalaiset korkeakoulut kovin eriarvoiseen asemaan muun maailman kanssa. Lisäksi haku- ja valintamenettelyjen tulee olla joustavia eikä niitä saa kahlita lainsäännöllä liikaa, jatkaa Hokkanen.
Teksti: Piia Alvesalo
Kuvat: LUT-yliopisto