» Tietoa meistä » Sivistan jäsenet » Jäsentarinat » Itä-Suomen yliopisto

Itä-Suomen yliopisto

Kuopion_kampus_fin__2__150

Yliopiston ja sairaalan yhteistyötä potilaan hyväksi

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Opiskelijoita on noin 15 000, ja yliopisto työllistää lähes 2 800 henkilöä. Kampukset ovat Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa.

Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta.

www.uef.fi

Toimiva yhteistyö on kiinni monesta tekijästä

Maamme sairaaloista viisi on erityistason hoitoa antavia yliopistosairaaloita. Suurin osa Suomen sairaaloista on julkisia, kuntien tai kuntayhtymien omistamia. Vaativimmista hoidoista vastaavat yliopistosairaalat tai sairaanhoitopiirien keskussairaalat.

Jotkut vaativat erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden pohjalta. Kaikki sairaanhoitopiirit kuuluvat jonkin yliopistosairaalan erityisvastuualueeseen. Joitakin hoitoja on keskitetty yliopistosairaaloihin myös valtakunnallisesti.

Erikoissairaanhoidon palveluja annetaan sairaaloissa. Erikoissairaanhoito tarkoittaa sairaalassa annettavaa erikoislääkärien tekemää tutkimusta ja hoitoa, kuten kirurgisia leikkaustoimintoja.

Yhteistyöllä on pitkät perinteet, sanoo Hilkka Soininen.

Itä-Suomen yliopistolla kiinteää yhteistyötä Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa

Itä-Suomen yliopisto tekee tiivistä tutkimusyhteistyötä muiden yliopistojen, tutkimuslaitosten sekä yritysten kanssa. Sektoritutkimuslaitokset ja sairaanhoitopiirit ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Yhteistyöllä on pitkät perinteet, sanoo Hilkka Soininen.

Itä-Suomen yliopistolla ja Kuopion yliopistollisen sairaalalla on kiinteä yhteistyö sekä opetuksessa että tutkimuksessa, kertoo Hilkka Soininen, joka toimii terveystieteiden dekaanina Itä-Suomen yliopistosta.

Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksessa Kuopion yliopistollisen sairaalan osuus on kliinisessä vaiheessa elintärkeä. Myös farmasian, hoitotieteen ja kliinisen ravitsemustieteen opetuksessa yhteistyö on kiinteää.

Tutkimusyhteistyö on joustavaa

Kliinisillä aloilla toimivilla yliopiston professoreilla ja opettajilla on sivuvirka sairaalassa.

– Tutkimustyössä yhteistyö yliopiston ja sairaalan välillä on ollut perinteisesti joustavaa. Tutkimusinfrastruktuuria eli laitteita ja aineistoja voidaan hyödyntää molemmin puolin, Soininen sanoo.

Potilaalle yhteistyö näkyy siten, että potilaat voivat päästä mukaan tutkimuksiin, joita yliopisto hallinnoi.

Esimerkkinä on vaikkapa geeniterapian vaikutusta tutkiva kliininen koe, joka perustuu yliopistolla tehtyyn vahvaan perustutkimukseen ja toteutetaan sitten sairaalan puolella.

– Tällä hetkellä yhteistyö toimii. Yhteistyöllä on pitkät perinteet ja edut ovat yhteiset. Tarvitaan yhteistyökykyiset ihmiset, infrastuktuuri, joustavat käytänteet ja joustava sopimuskäytäntö, sanoo Soininen.

Toimiva yhteistyö ei ole itsestäänselvyys vaan on aina kiinni monesta tekijästä.

Yliopistolle on erittäin tärkeää, että opetuksen ja tutkimuksen edellytykset taataan myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tullessa voimaan, toteaa Soininen.

Teksti: Piia Alvesalo
Kuvat: Itä-Suomen yliopisto