Haaga-Helia
Kansainvälisyys on strategian keskiössä ja näkyy kaikessa toiminnassa
Haaga-Helia on yksityinen ammattikorkeakoulu, joka kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen asiantuntijoita sekä tutkii ja kehittää näihin aloihin liittyvää osaamista ja toimintaa. Koulutusalat ovat liiketalous, tietotekniikka, hotelli-, ravintola- ja matkailuala, liiketoiminnan palveluratkaisut ja kielet, toimittajakoulutus, liikunta-ala sekä ammatillinen opettajankoulutus.
Haaga-Heliassa on tärkeää, että opiskelijoilla on heti valmistuttuaan vahvat siteet työelämään. Toiminnan painopisteinä ovat yrittäjyys, yhteistyö, innovatiivisuus ja kansainvälisyys. Haaga-Heliassa on noin 10 500 opiskelijaa ja 650 työntekijää viidellä eri kampuksella Pasilassa, Malmilla, Haagassa, Porvoossa ja Vierumäellä.
Kansainvälisyyden lisääntyminen edellyttää sisältöjen ja palveluiden kehittämistä
Haaga-Heliassa on tarjolla yhdeksän Bachelor- ja kolme Master -ohjelmaa kokonaan englanniksi. Lisäksi myös suomenkielisten tutkinto-ohjelmien opetustarjontaan kuuluu paljon englanninkielisiä kursseja.
Haaga-Heliassa on 200 yhteistyökorkeakoulua ja vuosittain 350 lähtevää ja 370 saapuvaa vaihto-opiskelijaa.
– Kansainvälisyys näkyy kaikkialla. Liikkuvuus on merkittävä kansainvälistymisen muoto eli opiskelijavaihdot ja ulkomaan työharjoittelut, opettaja- ja henkilöstövaihdot sekä, vierailevat luennoitsijat, muun muassa Haaga-Helia- Fulbright ja Visiting Scholar -ohjelmien kautta. Meillä on 200 yhteistyökorkeakoulua ja vuosittain 350 lähtevää ja 370 saapuvaa vaihto-opiskelijaa, kertoo kansainvälisten asioiden päällikkö, Katri Salmi.
Kansainväliseen toimintaan kuuluu niin ikään kaksoistutkintoyhteistyö, yhteisiä suuntautumisvaihtoehtoja sekä yhteisiä kursseja kumppaniverkoston kanssa.
– Oman kokonaisuuden muodostaa koulutuksen vienti, kaupallinen toiminta ja erilaiset kaksoistutkinnot sekä kansainvälinen hankeyhteistyö, toteaa Salmi.
Kansainvälisyyden lisääntyminen vaatii luonnollisesti myös sisältöjen ja palveluiden kehittämistä. Esimerkiksi kansainvälisille opiskelijoille on rakennettu toimiva kokonaisuus.
– Palvelumme saapuville vaihto-opiskelijoille ovat erinomaiset. Järjestämme Haaga-Heliaan saapuville vaihto-opiskelijoille orientaation vaihtojakson alussa, opinto-ohjausta, pick-up servicen lentokentällä sekä, teemme asuntojen suhteen yhteistyötä HOASin kanssa, näin muutamia mainitakseni, sanoo Katri Salmi.
Kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisessä Suomeen on vielä tehtävää.
– Viime elokuussa vaihto-opiskelijoille tarjottiin myös suomalaiseen kulttuuriin orientoiva opintojakso ennen opintojen alkua, jota emme valitettavasti ensi elokuussa voi tarjota koronan takia. Tuemme ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroitumista myös opintojen nivelvaiheessa toiselta asteelta meille, mm. Juurru Suomeen -projektin kautta.
Haaga-Helian henkilöstölle järjestetään kulttuurienvälistä koulutusta 3AMK-yhteistyössä, jotta kansainvälisiä opiskelijoita osataan palvella mahdollisimman hyvin.
Koulutusperäinen maahanmuutto on välttämätöntä Suomelle
Kansainvälisyydestä keskusteltaessa tulee luonnollisesti esiin myös koulutusperäinen maahanmuutto.
– Koulutus- ja työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä suomalaisen hyvinvointivaltion säilyttämiseksi. Väestön ikääntymisestä johtuen tarvitsemme runsaat 60 000 henkilöä lisää vuoteen 2035 mennessä, sanoo Salmi.
Kansainväliset tutkinto-opiskelijat ovat avuksi korkeakoulun kansainvälistymispyrkimyksissä ja mahdollistavat myös suomalaisten opiskelijoiden kotikansainvälistymisen.
Kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisessä Suomeen on vielä tehtävää. Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö on tässä ensiarvoisen tärkeää.
Haaga-Helian tavoitteena on taata kansainvälistä osaamista kaikille valmistuville opiskelijoille Haaga-Helian strategian ja OKM:n linjausten mukaisesti.
– Tarjoamme Suomi vieraana kielenä opintoja riittävän syventävälle tasolle ja opintojaksoillamme tehdään aitoja yritysprojekteja. Tuemme kansainvälisten opiskelijoiden työelämäyhteyksiä ja verkostoitumista, Salmi sanoo.
– Maahantulon vaikeudet on ratkaistava kiireellisesti.
– Lisäksi tuemme kansainvälisten opiskelijoidemme Suomessa suoritettuja harjoitteluja apurahoilla. Tarjoamme heille samat kansainvälistymismahdollisuudet kuin muillekin opiskelijoillemme, mm. osallistuminen Erasmus-ohjelmaan antaa paremmat työllistymismahdollisuudet valmistumisen jälkeen, kertoo Salmi.
Kehittämistä riittää kansallisella tasolla vielä kansainvälisiin opiskelijoihin liittyvän byrokratian karsimisessa.
– Maahantulon vaikeudet on ratkaistava kiireellisesti. Oleskelulupa kuukaudessa on hyvä tavoite, se pitäisi saada käytäntöön nopeasti, korostaa Salmi.
– Katsomme myös, että korkeakoulujen rahoitusmalliin pitäisi saada kansainvälisyyteen liittyvät, relevantit mittarit, sanoo Salmi lopuksi.