Espoon musiikkiopisto EMO

Suomi on musiikin suurvalta – paikalliselta tasolta maailman huipulle

Taiteen perusopetuksen piirissä on noin 120 000 oppilasta

Moni saattaa tunnistaa taiteen perusopetuksen palvelut oman tai perhepiirin harrastuksen kautta. Mutta usealle itse termi, taiteen perusopetus, saattaa herättää kysymyksiä. Siksi kysymmekin EMOn rehtori Paula Jordanilta, mitä taiteen perusopetus oikein tarkoittaa?

– Tämä on tärkeä pointti, koska termi ei ole monelle tuttu. Toisaalta, vaikka se ei ole kovin hyvä termi, niin se on paras mahdollinen. Kiteytettynä: taiteen perusopetus on oma oppilaitosmuotonsa, joka käsittää 9 eri taiteen alaa. Toiminta on koulun ulkopuolista ja vapaaehtoista. Se perustuu aina oppilaan omaan kiinnostukseen, sanoo Jordan.

Kiinnostavana yksityiskohtana voi mainita, että 80% Suomen kunnista annetaan taiteen perusopetusta ja sen piirissä on 120 000 oppilasta; enemmän kuin Suomessa on lukiolaisia!!

Musiikki on yksi suurimmista oppilasmuodoista. Sitä harrastaa 65 000 oppilasta. Suomessa on 90 tuntiperusteista valtionosuutta saavaa musiikkiopistoa ja lisäksi runsaasti yksityisiä musiikkikouluja.

Länsiväylän varrelta maailman huipulle

Tapiolan puutarhakaupunki syntyi 1960-luvulla Espooseen. Ideana oli, että kaupunkiin muuttaa kaikenlaisista perheitä, vallalla oli kehitysoptimistinen ajattelu. Tapiolan yhteiskoulun opettaja Erkki Pohjola keräsi vanhempia yhteen ajatuksella, että lasten ei tarvitse lähteä Helsinkiin asti harrastamaan musiikkia, vaan sitä voi tehdä lähellä kotia. Espoon musiikkiopisto EMO perustettiin 1963.

– EMO on nykypäivään mennessä kasvanut viisinkertaiseksi, kasvu on tapahtunut yhdessä Espoon ja länsiväylän myötä. Toimimme pääpaikkamme Espoon kulttuurikeskuksen lisäksi 7 koululla ja 22 päiväkodissa pitkin länsiväylää. Tarjoamme matalan kynnyksen ryhmätoimintaa, muskareita ja kouluissa valmennusryhmiä. Soiton opiskelu on myös todella suosittua. Valitettavasti 600 pyrkijästä meille mahtuu vain 150. Pyrimme kuitenkin tarjoamaan kaikille jonkun musiikin harrastamisen ryhmämuodon, kertoo Jordan.

EMOssa saavutettavuutta on pidetty tärkeänä ja siksi alkuopetuksessa on edetty pitkin länsiväylää.

Oppilaat voivat harrastustoiminnan ohella jatkaa pidemmälle ja EMOon hakeutuu myös kunnianhimoisia muusikonalkuja, joilla on kokemusta esimerkiksi orkesteritoiminnasta.

– Panostamme vahvasti innostavaan ja laadukkaaseen ruohonjuuritason toimintaan. Se antaa pohjan ponnistaa niin pitkälle, kuin haluaa. Se, että meillä on myös huiput mukana toiminnassa, pitää kaikki imussa mukana. Kaikki tasot ruokkivat toinen toisiaan, Jordan kertoo.

Digitalisaation valmiuksista oli hyötyä poikkeustilanteessa

Koko koulutusjärjestelmän digitalisaatio on toiminut kimmokkseena myös taiteen perusopetuksen digiloikalle.

– Tiesimme, että muut koulutusasteet ovat tässä edellä. 2007 aloitimmekin TeknoEMO -hankkeen, joka liittyi musiikin teknologiaan, Jordan kertoo.

Musiikin teknologia koskettaa nykyään oppilaiden ja opettajien lisäksi myös hallintoa. Suurella osalla opettajista digitalisaatioon liittyvät taidot olivat uinuvina, mutta eivät aktiivisesti käytössä.

– Kevään 2020 koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne sai aikaan pakkotilanteen. Passiiviset digitaidot heräsivät: saimme heti käyntiin etäkoulutuksen, mutta tuntui, kuin olisimme hypänneet kylmään veteen. Neljässä päivässä 100 opettajaa, 2400 oppilasta, 1500 viikkotuntia siirtyi etäopetukseen, Jordan kertoo.

– Olen hämmästynyt, miten uskomaton draivi opettajilla on pitää oppilaat kiinni musiikissa. Se innostus, mikä opettajilta on löytynyt, on upeaa. Olemme nähneet uudentyyppistä pedagogiikkaa. Kuorotkin ovat harjoitelleet esimerkiksi Zoomissa, oppiminen on ollut yhteisöllistä, hymyilee Jordan.

– On hyvä muistaa, että taito- ja taideaineissakin on välineitä, joilla digiä voi hyödyntää. Mutta loppukädessä kommunikaatiota ja käsillä tekemistä pitää jakaa läsnäololla. Tässä poikkeustilanteessa, etäopetuksessa, kaipaamme elävää musiikin tekemistä, muistuttaa Jordan.

Uudessa opetussuunnitelmassa ja sen tavoitteissa korostetaan oppimaan oppimista

– Nykytilanne on tuonut oppilaille enemmän vastuuta itsestään ja oppimisestaan. Oppilaat ovat esimerkiksi tehneet oma-aloitteisesti instagramiin konsertteja, joita he jakavat muille. Yhden opettajan johdolla digitaalisesti pidettävän konsertin linkki on jaettu vanhainkotiin. Vain mielikuvitus on rajana, Jordan sanoo.

Perheet ovat myös olleet mielissään, kun opettaja tulee teknologian avulla koteihin.

– Näen melkoisen muutoksen siinä, miten tärkeää on sisäinen motivaatio ja itseohjautuvuus. Digitaalisen loikan ansiosta näemme myös, miten opettaja voi muuttua valmentajaksi, kertoo Jordan.

Opettajilta koronan aiheuttama muutostilanne on edellyttänyt sitä, että he varautuvat uuteen tilanteeseen, rakentavat kotiopetuspisteen, suunnittelevat tunnit eri tavalla.

– Siinä tarvitaan suunnitelmallista ja rauhallista otetta. Pedagogiikka kehittyy, kun on pakko miettiä entistä tarkemmin, miten oppimismateriaali palastellaan oppijalle, toteaa Jordan.

Oppilailta uusi tilanne edellyttää myös suunnitelmallisuutta, sitä, että kaikki on oppimistilanteessa valmiina. Pientenkin lasten teknologinen osaaminen on hyvää, mutta ihan pienten oppilaiden kanssa tarvitaan vanhempia avuksi. Monessa soittimessa opettaja toivoo näkevänä oppilaan kokonaan, muun muassa soittimen asettelun.

– Eniten tämä on opettanut vastuuta omasta tekemisestä. Oppilas järjestää oppimistilanteen omassa kodissaan ja tässä tilanteessa opettaja tulee oppilaan luo, kertoo Jordan.

EMO on hieno esimerkki siitä, miten taiteen perusopetustakin on mahdollista järjestää etäopiskeluna ja samalla kehittää pedagogiikkaa, yhteyksiä oppilaiden perheisiin teknologian keinoin.

Taiteen perusopetus on ollut rakentamassa Suomen identiteettiä

Taiteen perusopetuksen rahoitus muodostuu kolmesta lähteestä: tuntiperusteisesta valtionosuudesta, joka tulee opetusministeriöltä, kuntatuesta ja kolmantena oppilasmaksuista. Kasvukeskuksissa kamppaillaan, että lapsilla on mahdollisuus päästä tavoitteelliseen musiikkikasvatukseen.

– Kaikille pitäisi luoda pääsy harrastukseen ja tässä matalan kynnyksen toiminnassa mekin olemme mukana. Meilläkin on vapaaoppilaspaikkoja, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä koulutuksen tasa-arvon kannalta. Kun kysymme lapsilta, mikä EMOssa heille on tärkeintä, on vastaus: se kun oppii! Se kertoo, miten oppilaat kiinnittyvät toimintaan joka on rakennettu lapsilähtöisesti ja laadukkasti, Jordan sanoo.

– Raha mikä on käytetty, ja käytetään, musiikkioppilaitosten rakentamiseen on tuottanut valtavasti rikkautta, rakentanut yhteistä kulttuurista kansallista itsetuntoa ja merkityksiä, joita me koemme. On tärkeää pitää sitä yllä, painottaa Jordan.

Esimerkkejä siitä, miten taiteen perusopetuksen vaikutus näkyy kaikkialla ja miten taideoppilaitokset ovat rakentaneet pienen kansan identiteetin, löytyy niin suomalaisten arjen harrastuksista kuin kansainvälisesti tunnetuista huippukapellimestareista.

– Suomi on musiikin suurvalta, Jordan sanoo lopuksi.

Teksti: Piia Alvesalo

Kuvat: EMO