Mitä ihmettä koulutusvienti on?

Koulutusvienti terminä on kiinnittynyt pysyväksi käsitteeksi suomalaiselle osaamisen ulkomaankaupalle, kansainväliselle osaamisliiketoiminnalle.

– Koulutusviennillä ja koulutusosaamisen viennillä tarkoitetaan Suomen ulkopuolelle myytävää puhtaasti kaupallista voittoa tavoittelevaa toimintaa, sanoo EduExcellencen toimitusjohtaja Jan-Markus Holm.

Koulutusvientiä voi olla esimerkiksi tutkintojen ja niiden osien myynti, konsultointi, laajat kehittämispalvelut ja niihin liittyvät oppimisympäristöratkaisut. Tietyissä rajoissa myös ns. IFI-rahoituksen (International Financing Institutions) piirissä tehtävä toiminta voidaan laskea kuuluvaksi koulutusvientiin. IFI-rahoituksiin liitetään kuuluvaksi mm. Maailmanpankki, maailman alueelliset kehityspankit, ja myös EU-rahoitus.

– On hyvä muistaa, että vaikka koulutusviennin asiakkaat ovat ulkomailla, koulutusvientitoimintaa tapahtuu myös Suomessa. Koulutusvientiä on siis myös tilaustutkinto- tai muun koulutuksen järjestäminen Suomessa asiakkaan ollessa ulkomaalainen. Suomen lainsäädännön uudistukset erityisesti tilaustutkintokoulutuksen suhteen ovat mahdollistaneet täysin uuden kaupallisen tuotesegmentin, Jan-Markus Holm avaa.

Maailmalla ala kasvaa jatkuvasti

Koulutusviennin asiakkaita voivat olla yksityisen tai julkisen sektorin organisaatiot, yritykset, järjestöt, tai erikoistilanteissa jopa yksityishenkilöt. Keskeistä on toiminnan kaupallisuus ja markkinalähtöisyys.

– Suomen kansantalouden kannalta koulutusviennillä on myös välillistä merkitystä silloin kun Suomessa tapahtuvan koulutusviennin kansainväliset asiakkaat kuluttavat Suomessa myös muihin kohteisiin, kuten asumiseen, ruokailuun, tai muihin hankintoihin, kertoo Jan-Markus Holm.

Maailmalla koulutusviennillä on jo pitkä historia ja ala kasvaa jatkuvasti. Anglosaksiset-angloamerikkalaiset toimijat kuten USA, Iso-Britannia, Australia ja Uusi-Seelanti ovat erinomaisia esimerkkejä vuosikymmeniä tehdystä työstä.

– Vaikka Suomi tulee takamatkalta kyseiseen kaupan alaan, on meillä monta etua: suomalaisen koulutuksen huippulaatu ja tunnettuus, englannin kielen hyvä osaaminen ja tutkinnot, sekä houkutteleva yhteiskunta, Jan-Markus Holm toteaa.

EduExcellence kattaa lähes kaikki osaamisalueet

EduExcellence (EE) toimii maailmalla tarjoten lyhytkursseista, diplomien ym. kautta kokonaisia tutkintoja, järjestelmäkonsultaatiota, opettajainkoulutusta, laatuarviointia, sekä muuta konsultaatiota.

– Omistajapohjamme kautta katamme lähestulkoon kaikki osaamisalueet, joita ajatella saattaa. Erityisesti kuumia aiheita maailmalla ovat varhaiskasvatus, sosiaali- ja terveysala, 4IR ja uudet teknologiat, innovaatiot ja yrittäjyys, matkailu- ja ravintola-, sekä elämysala, kertoo Jan-Markus Holm.

Suomella on monia valttikortteja osaajien houkutteluun

Suomi on houkutteleva maa ympäri maailmaa tuleville ihmisille. Suomi mielletään rauhallisena ja innovatiivisena, hyvänä yhteiskuntana ja valtiona, jossa on hyvä elää ja työskennellä.

– Tiedämme että Suomessa on suuri osaajavaje useilla sektoreilla, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. EE on osaltaan paikkaamassa tätä ongelmaa tilauskoulutuksilla ja sitä kautta ammattikorkeakouluistamme ja toiselta asteelta, ammatillisesta koulutuksesta, valmistuvilla osaajilla, muistuttaa Jan-Markus Holm.

– Venäjän hyökkäys ja sota Ukrainassa on varjostanut tilannetta vain vähän. Joistakin Aasian valtioista kysellään tilanteen perään, hän jatkaa.

– Suomen verotusjärjestelmää hämmästellään joskus, mutta kun selitämme mitä rahoilla katetaan, saa järjestelmä hämmästelyä osakseen; kattaahan yhteiskunta myös mahdollisten työperäisten maahanmuuttajien etuja, Jan-Markus Holm painottaa.

Koulutusviennin esteitä pitää vielä purkaa

Koulutusviennin esteitä on purettu erittäin hyvin vuosien saatossa. Lain tulkinnan suhteen on vielä tehtävää, ja ohjelmien myyntiin tulee vielä saada enemmän joustoa.

– Myös verotukselliset seikat, kuten lyhytkurssien arvonlisävero, tulisi poistaa koulutusviennissä. Yksi pullonkaula on Maahanmuuttovirasto Migrin toiminta, johon on ehdottomasti saatava lisää resursseja maahantulolupien aikataulujen lyhentämiseksi. Tulisi myös tarkastella, miten omat lähetystömme maailmalla toimivat koulutusviennin edistämiseksi, lopettaa Jan-Markus Holm.