Työelämä
Sivistystyönantajat on aktiivisesti kehittämässä osaavaa ja hyvinvoivaa Suomea. Vaikutamme jäsenten toimintaa sekä työsuhteita koskevan lainsäädännön sisältöön ja kehittämiseen osallistumalla päätöksenteon valmisteluun ja keskusteluun. Huolehdimme hyvien käytäntöjen leviämisestä jäsentemme keskuudessa. Työelämän ja koulutusjärjestelmän tulee toimia yhdessä toisiaan täydentäen ja muodostaa kokonaisuus, joka varmistaa maamme menestyksen ja hyvinvoinnin.
Työn muutos
Työelämä on globalisaation, ilmastonmuutoksen ja teknologisen kehityksen myötä aivan uudenlaisessa taitekohdassa. Työ on yhä vähemmän riippuvaista ajasta ja paikasta, työn sisällöt ja työntekijä – työnantaja -suhde muuttuvat. Euroopan ja Suomen kilpailukyvyn haasteena ovat myös väestön ikärakenne ja tuotantotapojen muutos.
Talouskasvun, hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen turvaamiseksi vaaditaan entistä korkeampaa osaamista. Digitalisaatio ja teknologian kehitys toisaalta vievät työpaikkoja, mutta myös luovat niitä lisää. Aiempien ammattien poistumisen ja uusien syntymisen ajallinen tasapaino on ratkaisevaa. Teknologian kehityksen on myös ennustettu tekevän ihmisten työstä monipuolisempaa, mielekkäämpää ja korkeaa osaamista vaativaa.
Haasteisiin vastaaminen edellyttää osaamisen aktiivisen kehittämisen omaksumista osaksi kaikkea toimintaa. Meidän kaikkien on oltava valmiina mukautumaan muutoksiin ja kehittämään osaamistamme muuttuvan maailman mukana.
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja ettei ketään saa syrjiä esimerkiksi iän, kansalaisuuden, terveydentilan, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, saada palveluita ja edetä työuralla. Syrjinnän kiellosta on säädetty yhdenvertaisuuslaissa.
Työnantajan tulee edistää työntekijöidensä yhdenvertaisuutta, eikä työnantaja saa syrjiä työntekijöitään tai työnhakijoita. Työnantajalla on lisäksi erityisvelvoitteita vammaisia ihmisiä kohtaan, jotta he voisivat saada työtä yhdenvertaisesti ja suoriutua työtehtävistään.
Suvaitsevaisuuden ja avoimuuden edistäminen työelämässä on todella tärkeää monesta näkökulmasta. Esimerkiksi työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto on välttämättömyys väestön ikärakenteen aiheuttaman kestävyysvajeen korjaamiseksi.
Kiellettyä työelämässä on myös sukupuolen perusteella tapahtuva syrjintä ja tästä on säädetty tasa-arvolaissa. Tasa-arvolakia sovelletaan pääsääntöisesti kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa ja kaikilla elämänalueilla. Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Tasa-arvolain mukaan jokaisen työnantajan tulee edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti, ja jokaisen työnantajan tulee myös estää sukupuoleen perustuva syrjintä.
Suomi on sukupuolten tasa-arvon edelläkävijä. Tämä on arvokas asia, jota on syytä vaalia. Tasa-arvoa on luonnehdittu sosiaaliseksi innovaatioksi, joka on tuonut yhteiskuntaamme oikeudenmukaisuuden lisäksi myös vaurautta ja hyvinvointia, kun kaikkien panos on ollut käytettävissä.