Lausunnot

Sivista oli sivistysvaliokunnan kuultavana hallituksen esityksestä Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetun lain muuttamiseksi. Laissa säädettäisiin varhaiskasvatuksen digitaalisesta laadunarviointijärjestelmästä, jonka avulla varhaiskasvatuksen järjestäjät ja palveluntuottajat voisivat täyttää lakisääteistä tehtäväänsä arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin.

Sivista pitää varhaiskasvatuksen laadunarvioinnin kehittämistä lähtökohtaisesti positiivisena asiana. Toimme kuulemisessa esiin, että luottamukseen nojaava kehittävän arvioinnin periaate soveltuu hyvin myös varhaiskasvatukseen. Lisäksi painotimme, että toimintamallien yhtenäisyys tai laadunhallinnan tuottaman tiedon vertailtavuus ei ole laatutyössä itseisarvo. Olennaisempaa on varmistaa, että valitut käytänteet toimivat kiinteästi osana toimintakulttuuria, ja että varhaiskasvatustoimijat saavat validia tietoa ja ymmärrystä oman toimintansa kehittämiseen.

Sivista pitää hyvänä valittua lähtökohtaa siitä, että järjestelmän hyödyntäminen varhaiskasvatustoimijoiden itsearviointitehtävään on vapaaehtoista ja maksutonta. Katsoimme, että vapaaehtoisuuden tulisi ulottua myös Karvin toteuttamiin ulkoisiin arviointeihin. (lisää…)

Sivista lausui opetus- ja kulttuuriministeriölle tutkintotodistukseen merkittyjen arvosanojen korottamisesta. Esityksessä säädettäisiin koulutuksen järjestäjän velvollisuudesta antaa todistus arvosanan korottamisesta ammatillisessa koulutuksessa. Sivista kannattaa esitystä, eikä sillä ole esityksen sisältöön huomauttamista. Sivista katsoo kuitenkin, että koulutuksen järjestäjien hallinnollinen työ lisääntyy ehdotetun muutoksen seurauksena. Viime vuosina oppilaitosten hallinnollinen työ on ollut kasvussa, liittyen esimerkiksi erilaisiin raportointi- ja suunnittelutehtäviin. Sivista pitää siksi tärkeänä, että kasvanut hallinnollinen työ ja sen aiheuttamat kustannukset huomioidaan osana koulutuksen järjestäjien tehtäviä ja kaikki mahdolliset lisäkustannukset korvataan suoraan koulutuksen järjestäjille. (lisää…)

Sivista oli sivistysvaliokunnan kuultava yhdenvertaisuuslain uudistamisesta. Lakiesityksellä muun muassa laajennettaisiin yhdenvertaisuussuunnitteluvelvoitetta varhaiskasvatukseen sekä täsmennettäisiin ja laajennettaisiin eräitä varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjän vastuita yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Sivista pitää tärkeänä, että varhaiskasvatuksen tehtävänä on yhdenvertaisuuden edistäminen, sillä jo varhaislapsuudessa ympäristöstä omaksutuilla ajattelu- ja toimintamalleilla voi olla suuri merkitys myöhemmin elämässä. Tämä toteutuu kuitenkin jo nykyisen lainsäädännön ja varhaiskasvatussuunnitelman velvoittamana.  Näin ollen Sivista ei kannata suunnitteluvelvoitteen ulottamista varhaiskasvatukseen, vaan katsoo, ettei erillisen suunnitelman laatiminen tuo lisäarvoa yhdenvertaisuustyöhön varhaiskasvatuksessa. 

Lue koko lausunto (lisää…)

Sivista lausui opetus- ja kulttuuritoimen sekä vapaan sivistystyön rahoituslain muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on poistaa koronapandemiasta ja siihen liittyneistä rajoituksista johtuneiden tekijöiden vaikutukset tulevien vuosien valtionosuusrahoituksen tasoon. Sivistan pitää harmillisena, että esitetty ratkaisu on kaavamainen tilanteessa, jossa pandemia on kohdellut eri aloja ja koulutusmuotoja eri tavoin. Sivista pitää esitetyn rahoituksen ongelmana  esimerkiksi sitä, että vuoden 2019 aikana syntyneet kustannukset on tehty aikana, jolloin on voinut olettaa, että vuoden 2020 tilanne tulee olemaan samankaltainen. Tilannekuva rahoituksen osalta on myös puutteellinen. Sivista muistuttaa eduskunnan sivistysvaliokuntaa myös, että mahdolliset investoinnit tai lisäkustannukset on tehty aikana, jolloin oppilaitos on voinut olettaa, että ylimääräiset kustannukset voidaan kattaa myöhemmässä vaiheessa. Hallituksen tavoitteena tulisi olla tulevien vuosien rahoituksen turvaaminen. (lisää…)

Sivista oli kuultavana valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston kuultavana korkeakoulujen ja tutkimuksen rahoituksesta valtion talousarviossa. Toimme esiin, että korkeakoulutuksen reaalinen rahoitus on hieman kasvanut viime vuosina, mutta se ei ole pysynyt kasvavien tehtävien tasalla. Koulutusmäärien pysyvä nosto vaatii määräaikaisen rahoituksen sijaan pysyvää rahoitusta. Myös T&K-toimintaan on alettava panostaa nyt eikä vasta tulevaisuudessa. Muistutimme, että korkeakouluissa koulutuksen ja tutkimuksen rahoituksen yhteys toiminnallisesti ja rahoituksellisesti kiinteä. Muutokset toisen rahoituksessa vaikuttavat myös toiseen. Koulutus perustuu tutkimukseen ja tutkimusosaaminen syntyy laadukkaan koulutuksen kautta.

Lue koko lausunto

(lisää…)

Sivista lausui opetus- ja kulttuuriministeriölle luonnoksesta lukiokoulutuksen laatustrategiaksi. Sivista pitää strategiaa merkittävänä askeleena lukioiden laatutyön vahvistamisessa. Karvin toteuttaman arvioinnin (2017) mukaan koulutuksen järjestäjät kokivat suurimmiksi haasteikseen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteissään resurssipulan sekä toiminnan epäsystemaattisuuden. Polttavimmat tuen tarpeet liittyivät koulutukseen, resursointiin ja verkostoitumiseen eli vertaistietoon ja yhteistyöhön. Sivista katsoo, että laatustrategian laatiminen ja siihen liittyvän kehittämisrahoituksen jakaminen vastaa osiltaan näihin tarpeisiin.

Sivista huomauttaa, että laatukäytänteiden juurruttaminen osaksi lukiokoulutuksen arkea edellyttää pitkäjänteisyyttä lukiokoulutuksen kehittämiseen sekä lukiokoulutukseen kohdennettavien resurssien korjaamista kustannuksia vastaaviksi. (lisää…)

Sivista oli sivistysvaliokunnan kuultavana valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2023. Sivista on isossa kuvassa tyytyväinen sivistystoimialan rahoitukseen vuonna 2023. Inflaation myötä nouseva kustannustaso herättää kuitenkin huolta. Valtion T&K-intensiteetti on laskussa, mikä on tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotavoitteiden vastaista. Talousarvion jotkin erityisrahoitukset ovat hyviä, esimerkiksi vapaan sivistystyölle myönnetty 5 miljoonan euron lisärahoitus Ukrainasta tulevien pakolaisten kouluttamiseen on tärkeä yhteiskunnallinen panostus. (lisää…)

Sivista oli sivistysvaliokunnan kuultavana miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta. Muutoksella laajennettaisiin tasa-arvosuunnitteluvelvoitetta varhaiskasvatukseen. Sivista kannattaa toimia tasa-arvon vahvistamiseksi, mutta emme näe suunnitteluvelvoitetta tehokkaana keinona tähän. Nykyisten suunnitelmien sisältöjen kehittäminen sekä erilaisten toimintamallien luominen varhaiskasvatuksessa tehtävän tasa-arvotyön tukemiseksi olisi suunnitteluvelvoitteen laajentamista vaikuttavampi keino vahvistaa edellytyksiä tasa-arvon edistämiseksi. Toimme kuulemisessa lisäksi esiin ehdotuksen alimitoitetun arvion suunnitteluun tarvittavista resursseista. (lisää…)

Sivista lausui Opetushallitukselle luonnoksesta perusopetuksen 6. vuosiluokan lukuvuosiarvioinnin arviointikriteereistä. Yleisesti pidämme kriteerien esitystapaa sekä kieltä selkeänä. Kriteerien esitystapa vastaa perusopetuksen päättöarvioinnin kriteeristöä ja ne konkretisoivat opetussuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita. Keskeinen haaste kriteereissä on niiden suuri määrä. Luokanopettaja vastaa monen oppiaineen arvioinnista, jolloin kokonaisuus käy hyvin laajaksi. Sivista toivoo opetussuunnitelman perusteiden käsittelyn yhteydessä tarkasteltavan, olisiko oppimisen tavoitteita mielekästä koota nykyistä laajemmiksi kokonaisuuksiksi, jolloin myös arviointikriteeristö kevenisi.  (lisää…)

Sivista lausui opetus- ja kulttuuriministeriölle opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 29 ja 50 §:n muuttamisesta. Otimme kantaa tutkintoon valmentavan koulutuksen järjestämisestä vaikeimmin kehitysvammaisille oppijoille. Ehdotus on luonteeltaan tekninen ja täsmentää sitä, että erityisen vaativan tuen oppilaille tuva-koulutusta voi järjestää vain ammatillinen oppilaitos, jolla on luvassaan määritelty velvollisuus järjestää koulutusta vaativaan erityiseen tukeen oikeutetuille opiskelijoille. Sivista katsoo ehdotuksen selkeyttävän tuva-koulutuksen järjestämistä vaikeimmin kehitysvammaisille oppijoille. Samalla Sivista toivoi laajempaa kehittämistyötä kehitysvammaisten oppijoiden koulutuspolkuihin. (lisää…)