Artikkelit

Vuosityöaikaneuvottelujen kariutuminen erittäin valitettavaa

Sivistystyönantajat pitää erittäin valitettavana, että yksityisen opetusalan työehtosopimukseen liittyvät neuvottelut ammatillisten oppilaitosten vuosityöajasta kariutuivat perjantaina. Sivistystyönantajat oli esittänyt, että ammatillisten oppilaitosten osalta otettaisiin pysyvä vuosityöaikajärjestelmä suoraan työehtosopimukseen, joka korvaisi tällä hetkellä käytössä olevan opetusvelvollisuusjärjestelmän. Palkansaajapuoli ja erityisesti OAJ esitti määräaikaista, kaksi vuotta voimassa olevaa, sopimusta tai vaihtoehtoisesti paikallisesti käyttöön otettavaa kokeilua. Sivistystyönantajien mielestä erilliselle kokeilulle…

Haaste laadukkaampien kesätyöpaikkojen puolesta

Taloudellinen tiedotustoimisto TATin ja T-Median yhdessä luotsaama Vastuullinen kesäduuni 2016 -kampanja haastaa yhdessä Sivistystyönantajien kanssa kaikki opetus- ja korkeakoulualan työnantajat tarjoamaan nuorille kesätöitä ja kehittämään omia kesätyöprosessejaan. Hyvä kesätyökokemus jättää nuorelle positiivisen kuvan työpaikasta sekä koko alasta. Hyvistä kesätyökokemuksista myös kerrotaan mielellään kavereille, mikä lisää kokemuksen merkitystä entisestään. Kampanjan suojelija Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio uskoo…

Erilaisia polkuja työelämään

Jokainen opiskelija on yksilö. Sitä viestii vahvasti keskustelu tulevaisuuden ammatillisesta koulutuksesta. Ammatillisen koulutuksen uudistuksen lähtökohdiksi on otettu osaamisperustaisuus ja asiakaslähtöisyys. Halutaan painottaa sitä, että ei ole olemassa yhtä standardiopiskelijaa vaan koulutuksen tulee palvella erilaisilla lähtövalmiuksilla tulevia opiskelijoita. Siinä missä toiselle sopii oppilaitospainotteinen oppiminen, toiselle sopii enemmän työelämän tilanteiden kautta oppimien, hands on. Jokaiselle oppijalle rakennetaan…

Kouluvalinta ei uhkaa koulutuksen tasa-arvoa

Koulutuksen tasa-arvo-keskustelussa perheiden mahdollisuus valita lapsilleen sopiva koulu vääristyy julkisuudessa helposti elitismiksi. Kouluvalintoja tehdään myös asuinpaikan valinnassa. Suomi on sitoutunut kansainvälisten sopimusten ja oman lainsäädäntönsä kautta toteuttamaan perusopetuksessa oppilaan oikeutta valita koulu. Perusopetuslain mukaan kunta osoittaa oppilaalle koulun, johon tällä on subjektiivinen oikeus päästä. Oppivelvollinen voi pyrkiä myös muuhun kuin tähän ns. lähikouluun. Kaikki perheet…

Yliopistojen henkilöstön ansiot nousivat samaa tahtia muiden palkansaajien kanssa

Koulutuksen toimiala työllistää Suomessa noin 179 000 henkilöä. Tämä vastaa yli 7 prosenttia työllisistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimivissa Suomen 14 yliopistossa työskenteli syyskuussa 2015 kaikkiaan reilut 31 000 henkilöä, josta reilut 60 prosenttia kuului opetus- ja tutkimushenkilöstöön ja reilu kolmasosa muuhun henkilöstöön. Harjoittelukoulujen opetushenkilöstöön kuului vajaa 800 henkilöä. Edellisvuoteen verrattuna yliopistojen henkilöstömäärä laski hieman…

Hallitus tunnusti Suomen osaamisen arvon

Hallituksen kehysriihessä koulutukseen ja tutkimukseen ei kohdistettu enää säästöjä. Suunta on oikea, koska koulutus ja tutkimus ovat kantaneet suhteessa suurimman taakan julkisen talouden tasapainottamisesta Hallitus päätti kompensoida kehysriihessä tehtyjen uusien indeksileikkausten vaikutukset opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusindeksiin sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen määrärahaindeksiin sekä tehdä lisäpanostuksia erityisesti korkeakoulutuksen opetukseen. − Suomen hyvinvoinnin ja talouskasvun kannalta ratkaisevassa roolissa…

Koulutus ja tutkimus ovat kantaneet suurimman taakan julkisen talouden tasapainottamisesta

Talven mittaan on käyty kiihtyvää keskustelua koulutuksen ja tutkimukseen kohdistuvista leikkauksista. Lukuja tuntuu olevan lähes yhtä paljon kuin mielipiteen ilmaisijoita. Osa puhuu vuositason leikkauksista, osa hallituskaudella kumuloituvista leikkauksista. Osa puhuu nimellisistä vähennyksistä, osa reaalisista muutoksista. Osa puhuu absoluuttisista muutoksista, osa suhteellisista. Lisäksi vaihtelevat määritelmät siitä, mikä katsotaan leikkaukseksi. Osa puhuu puhtaasti koulutuksen leikkauksista, osalla on…

Koulutuspanostusten osuus kokonaismenoista luisuu 90-luvun syvän laman alle

Hallituskauden lopulla julkiset koulutusmenot ovat reaalisesti vuoden 1997 tasolla. Säästöihin ollaan nyt sopeutumassa. Samalla on katsottava entistä strategisemmin tulevaisuuteen. Vaikka julkisista menoista reilu kymmenesosa menee koulutukseen ja tutkimukseen, niiden osuus hallituskauden menosäästöistä on viidennes. Koulutusmenojen osuus kokonaismenoista on jo laskenut alemmaksi kuin 1990-luvun syvässä lamassa. Paikoin leikkaukset ovat erittäin merkittäviä. Suomi on teknologisesti maailman kehittyneimpiä…

Suomesta mukana huippuosaajia ammattitaidon kisoissa Ranskassa

International Abilympics -tapahtuma järjestetään olympialaisten tyyliin joka neljäs vuosi, tällä kertaa Ranskassa. Suomen maajoukkueessa on yhdeksän nuorta sekä kahdeksan tuomaria ja valmentajaa. Suomalaiset tavoittelevat ammattitaidon MM-mitaleja Bordeaux’ssa. International Abilympics on ammattitaitokilpailu erityistä tukea tarvitseville. Kilpailussa ei ole yläikärajaa, mutta Suomesta lähetetään vain nuoria, jotka opiskelevat ammattikouluissa. Tässä kisassa he ovat iältään 19–29-vuotiaita. Joukkuetta valmentaa nyt…

Koulutuksen rakenteissa on tiivistämisen varaa

Koulutuksesta, tutkimuksesta ja osaamisesta on harvoin puhuttu niin paljon kuin nyt puhutaan. Paljon puhujia tarkoittaa vaihtelevaa tilannekuvaa ja useita intressejä. Mistä tulee objektiivinen tieto suomalaisen koulutuksen ja tutkimuksen tilasta? Ei varmaan mistään yksittäisestä lähteestä. Keskustelulle toivottavaa olisi rakentavuus ja eteenpäin katsominen. Unohdamme helposti ne lukuisat asiat, mitkä ovat hyvin tai joita paraikaa parannetaan. Huomiotta saattavat…