Artikkelit

Koulutus ja tutkimus ovat kantaneet suurimman taakan julkisen talouden tasapainottamisesta

Talven mittaan on käyty kiihtyvää keskustelua koulutuksen ja tutkimukseen kohdistuvista leikkauksista. Lukuja tuntuu olevan lähes yhtä paljon kuin mielipiteen ilmaisijoita. Osa puhuu vuositason leikkauksista, osa hallituskaudella kumuloituvista leikkauksista. Osa puhuu nimellisistä vähennyksistä, osa reaalisista muutoksista. Osa puhuu absoluuttisista muutoksista, osa suhteellisista. Lisäksi vaihtelevat määritelmät siitä, mikä katsotaan leikkaukseksi. Osa puhuu puhtaasti koulutuksen leikkauksista, osalla on…

Koulutuspanostusten osuus kokonaismenoista luisuu 90-luvun syvän laman alle

Hallituskauden lopulla julkiset koulutusmenot ovat reaalisesti vuoden 1997 tasolla. Säästöihin ollaan nyt sopeutumassa. Samalla on katsottava entistä strategisemmin tulevaisuuteen. Vaikka julkisista menoista reilu kymmenesosa menee koulutukseen ja tutkimukseen, niiden osuus hallituskauden menosäästöistä on viidennes. Koulutusmenojen osuus kokonaismenoista on jo laskenut alemmaksi kuin 1990-luvun syvässä lamassa. Paikoin leikkaukset ovat erittäin merkittäviä. Suomi on teknologisesti maailman kehittyneimpiä…

Suomesta mukana huippuosaajia ammattitaidon kisoissa Ranskassa

International Abilympics -tapahtuma järjestetään olympialaisten tyyliin joka neljäs vuosi, tällä kertaa Ranskassa. Suomen maajoukkueessa on yhdeksän nuorta sekä kahdeksan tuomaria ja valmentajaa. Suomalaiset tavoittelevat ammattitaidon MM-mitaleja Bordeaux’ssa. International Abilympics on ammattitaitokilpailu erityistä tukea tarvitseville. Kilpailussa ei ole yläikärajaa, mutta Suomesta lähetetään vain nuoria, jotka opiskelevat ammattikouluissa. Tässä kisassa he ovat iältään 19–29-vuotiaita. Joukkuetta valmentaa nyt…

Koulutuksen rakenteissa on tiivistämisen varaa

Koulutuksesta, tutkimuksesta ja osaamisesta on harvoin puhuttu niin paljon kuin nyt puhutaan. Paljon puhujia tarkoittaa vaihtelevaa tilannekuvaa ja useita intressejä. Mistä tulee objektiivinen tieto suomalaisen koulutuksen ja tutkimuksen tilasta? Ei varmaan mistään yksittäisestä lähteestä. Keskustelulle toivottavaa olisi rakentavuus ja eteenpäin katsominen. Unohdamme helposti ne lukuisat asiat, mitkä ovat hyvin tai joita paraikaa parannetaan. Huomiotta saattavat…

Opetusalan työajat vastaamaan nykyaikaa, kokemuksia urheiluopistoista

Opettajien vuosityöaikajärjestelmä on ollut käytössä urheiluopistoissa 1.8.2014 alkaen. Vastaavanlaisia järjestelmiä on käytössä myös ammattikorkeakouluissa, kansanopistoissa sekä kokeiluna esimerkiksi ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Urheiluopistojen rehtoreilta kysyttiin ensimmäisen lukuvuoden kokemuksia vuosityöajasta ja kyselyn tulokset olivat kokonaisuudessaan positiiviset. Kyselyn yhteydessä saatu vapaa palaute vahvistaa myös saatuja tuloksia. Kokonaisuutena 80 % vastaajista piti vuosityöaikajärjestelmää hyvin toimivana ja loput erittäin hyvin toimivana….

Lukion tuntijakokokeilussa yhteistoiminnan ja kuulemisen osalta puurot ja vellit sekaisin

Sivistystyönantajat on linjannut, että lukion tuntijakokokeiluun hakeminen ei edellytä koulutuksen järjestäjältä yhteistoimintamenettelyä. Sivistystyönantajien näkemys perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön hakulomakkeen sisältöön sekä yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain soveltamiseen. OAJ väittää 7.3. ja 9.3. julkaisemissaan uutisissa, että koulutuksen järjestäjällä olisi yhteistoimintavelvoite ennen kokeiluun mukaan lähtemistä. Mikä siis on oikea vastaus? Tuntijakokokeiluun mukaan haluavan koulutuksen järjestäjän on toimitettava hakulomake…

Lukion tuntijakokokeiluun hakeminen ei edellytä yhteistoimintamenettelyä

Pelkkä lukion tuntijakokokeiluluvan hakeminen ei aiheuta henkilöstövaikutuksia, joiden perusteella koulutuksen järjestäjien tulisi aloittaa yhteistoimintamenettelyt. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt haun lukion tuntijakokokeiluun, joka tuo merkittävästi lisää valinnaisuutta opiskelijoille reaaliaineissa. Haku kokeiluun päättyy huhtikuussa ja päätökset tehdään toukokuun aikana. Kokeilu käynnistyy 1.8.2016 lukien ja kohdentuu noin 50 lukioon. Kokeiluun mukaan hakevien lukioiden ei tarvitse aloittaa yhteistoimintamenettelyä…

Kilpailukykysopimuksella otetaan ensimmäinen askel oikeaan suuntaan

Keskusjärjestöjen välillä syntynyttä ratkaisua voidaan pitää koulutuksen järjestäjien kannalta askeleena kohti oikeaa suuntaa. Työmarkkinakeskusjärjestöt pääsivät 29.2.2016 neuvottelutulokseen kilpailukykypaketin korvaavasta kilpailukykysopimuksesta. Keskusjärjestöjen hallinnot hyväksyivät sopimuksen SAK:ta lukuun ottamatta maanantaina. Maan hallitus hyväksyi sopimuksen tänään. Keskusjärjestöjen välisen sopimuksen lopullisen syntymisen edellytyksenä on, että sopimuksen mukaiset ratkaisut viedään työehtosopimuksiin 31.5.2016 mennessä, jonka jälkeen keskusjärjestöt ja maan hallitus arvioivat…

Yliopistoissa tiedetään henkilöstön arvo

Marjukka Liiten (HS Kolumni 23.2.) arvosteli yliopistoja työnantajina ja moitti niitä sivistyksen puutteesta. Vastuullisesti vaikeita ratkaisuja tekevien toimijoiden arvosteleminen on helppoa, jopa tavanomaista. On toki muistettava, että yliopistoja on arvosteltu myös tehottomuudesta sekä vanhanaikaisuudesta. Mikä sitten on hyvä? Yliopistojen rahoitusmallin muutos ja toimintaympäristön kehittyminen ovat jo aiemmin ohjanneet yliopistoja tuottavuuden ja ansaintalogiikan kehittämiseen. Yliopistojen aiempaa…

Vuorovaikutus oli keskeinen teema neuvotteluosapuolten koulutuksessa

Yliopistojen neuvotteluosapuolten yhteisesti järjestämä yhteistoimintamenettelyyn liittyvä koulutus järjestettiin 25.1.2016. Paikalla oli kuutisenkymmentä henkilöä ja etäyhteyden kautta osallistujia oli saman verran. Digitaalisen Flinga-viestitaulu kautta saimme etäyhteyden välityksellä mukana olleilta kommentteja tai kysymyksiä. Näin vuoropuhelu toimi myös niiden kanssa, jotka eivät olleet fyysisesti paikalla. Keräsimme tilaisuudesta palautteen, jonka pohjalta voimme jatkaa vastaavien yhteisten tilaisuuksien järjestämistä. Palautteista (N…