Artikkelit

Sivistystyönantajat kannattaa uuden työmarkkinamallin rakentamista

Suomeen tarvitaan maan taloutta vakauttava työmarkkinamalli. Uutta mallia ollaan neuvottelemassa vientiliittojen toimesta. Sen avausratkaisu määrittäisi kustannusvaikutuksen, jota ei muilla aloilla voisi ylittää. Tähän kaikkien Suomen taloudesta ja sivistysyhteiskunnasta vastuuta kantavien tulisi sitoutua. Suomen heikon taloustilanteen vuoksi julkinen talous on joutunut suurten säästöjen kohteeksi. Koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvat suorat leikkaukset ovat n. 800 miljoonaa euroa tällä…

Sivistystyönantajat kannattaa korkeakoulujen rahoitusmallien uudistamista

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen perusrahoituksen jakamismallia ollaan päivittämässä siten, että uudistetut mallit ovat käytössä vuonna 2017. Ehdotukset uusiksi jakoperusteiksi on muotoiltu opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmissä. Sivistystyönantajat pitää ryhmien ehdotuksia hyvinä ja katsoo, että rahoitusmalleja tulee uudistaa ehdotusten mukaisesti. Ehdotetut muutokset yliopistojen rahoitusmalliin ovat pieniä, mutta tarpeellisia. Esimerkiksi yhteistyössä toisten korkeakoulujen kanssa järjestettäviin opintoihin tulee kannusteita nyt…

Korkeakoulujen ja OKM:n välisissä tavoiteneuvotteluissa tulee keskittyä isoihin linjoihin

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja korkeakoulut neuvottelevat tänä vuonna korkeakoulujen toiminnan tavoitteista vuosille 2017-2020. Neuvotteluissa tulee keskittyä isoihin linjoihin. Kun korkeakoulujen tulostavoitteita korotetaan, mutta resursseja leikataan, on edellytyksiä luotava muilla keinoilla. Ohjaus isoissa linjoissa on oikea suunta, ohjaus pienemmissä ei. Yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien uudistamisen myötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnallista itsenäisyyttä lisättiin. Keskeinen osa uudistusta oli yliopistojen…

Ammatillinen koulutus ei kaipaa uutta hallinnollista väliporrasta

Ammatillisen koulutuksen siirto maakuntien tehtäväksi nousi jälleen esille. Sivistystyönantajat ei näe tarpeelliseksi lisätä ammatillisen koulutuksen järjestämiseen uutta väliporrasta. Nykyinen koulutuksen järjestämisen malli on toimiva ja takaa resurssien kohdentumisen tarkoitukseensa. ”Koulutuksen järjestäjät ovat tällä hetkellä tilanteessa, jossa resurssit niukkenevat voimakkaasti ja samaan aikaan on kyettävä tuottamaan joustavasti laadukasta koulutusta työelämän muuttuviin tarpeisiin. Ammatillisen koulutuksen siirtäminen maakunnille…

Suomi tarvitsee pitkän aikavälin korkeakoulu- ja tutkimuspoliittisen vision

Suomen menestys ja kansainvälinen kilpailukyky sekä sitä kautta syntyvä hyvinvointi edellyttävät vahvaa ja vakaata korkeakoulukokonaisuutta sekä sen tuottamaa laaja-alaista osaamista ja syvällistä sivistystä. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut haluavat kantaa yhteistyössä vastuunsa korkeaan osaamiseen perustuvan tulevaisuuden Suomen menestyksen rakentamisesta. Korkeakoulutukseen ja tutkimukseen kohdistuneiden mittavien leikkausten vuoksi Suomen on kyettävä entistä määrätietoisempaan korkeakoulupolitiikkaan, joka antaa suuntaviivat korkeakoulu- ja…

Lakoilla uhkailu ei ole leikin asia

Viime päivinä Opetusalan ammattijärjestö OAJ on mediassa ollut aktiivinen hallituksen suunnittelemien kilpailukykyä vahvistavien toimien vastustaja. Opetus- ja tutkimushenkilöstö on kuitenkin lähes kokonaan suunnitellun lainsäädännön vaikutuksen ulkopuolella. OAJ on väläytellyt lakon mahdollisuudella, jos hallitus ei luovu kilpailukykypaketista. Samaan hengenvetoon OAJ on vastustanut koulutukseen ja tutkimukseen kohdistettavia rahoitusleikkauksia ja paheksunut pääministerin ulostuloa leikkausten mahdollisesta lisäämisestä. − Ihmetystä…

Sivistys ja tieto luovat suomalaisen menestystarinan

Koko kansan koulutus ja sivistäminen on suomalainen menestystarina ja hyvinvointiyhteiskuntamme perusta. Tähän on vahvasti uskottu koko itsenäisyytemme ajan. Koulutusleikkausten osakseen saaman kritiikin perusteella siihen edelleen uskotaan laajasti. Pienenä kansakuntana meidän täytyy hyödyntää kaikki henkiset resurssimme. Tasa-arvoinen, korkealaatuinen koulutus on paras tapa niiden hyödyntämiseen. Yhtenäinen kulttuuripohja ja homogeeninen väestörakenne ovat tähän saakka merkittävästi helpottaneet henkisen pääoman…

Neuvotteluosapuolten yhteistyö tuottaa tuloksia

Neuvotteluosapuolten hyvä keskinäinen vuorovaikutus on keskeisessä asemassa työmarkkinatoiminnassa. Nyt jos koskaan tarvitaan yhteistä tahtoa valmistella työelämää kehittäviä toimenpiteitä sopimuskauden aikanakin. Yliopistojen osalta yhteistoiminta- ja työsuojeluasioihin on keskittynyt yksi työryhmä, jonka tuloksista löytyy esimerkkejä. Neuvotteluosapuolet toteuttavat tammikuun 25. päivä tilaisuuden, jossa työnantaja- ja työntekijäpuolen edustajien kanssa kokoonnutaan yhteen kuulemaan case-esimerkkejä yhteistoiminnan alueelta. Pienryhmissä pohditaan yhteistoiminnan eräitä…

Kustannuskilpailukykyä vahvistavat toimet eivät vaikuta opetus- ja tutkimushenkilöstöön

Sivistystyönantajat ry pitää kustannuskilpailukykyä vahvistavia toimia Suomen taloudellisen tilanteen korjaamiseksi välttämättöminä ja edellyttää toimenpiteiltä pysyvyyttä. Työhön liittyviin kustannuksiin vaikuttavat pysyvät toimenpiteet parantavat henkilöstövaltaisen koulutus- ja tutkimusalan työllistämismahdollisuuksia pitkällä aikavälillä. Merkittävä henkilöstöryhmä on jäänyt lakiluonnosta valmisteltaessa kustannuskilpailukykyä vahvistavien toimien ulkopuolelle. Lakiluonnoksessa todetaan, että opetus- ja tutkimushenkilöstö ei kuulu työaikalain ja vuosilomalain piiriin. Toimenpiteitä siitä, miten vaikutuksia…

Sivistystyönantajat ry: Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen on pettymys

Sivistystyönantajat ry pitää yhteiskuntasopimuksen kaatumista erittäin valitettavana. Suomen heikko taloustilanne olisi vaatinut viipymättä työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisesti sopimia toimia. − Elinkeinoelämän keskusliitto EK on rakentavasti hakenut ratkaisua keskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa. Olemme vahvasti tukeneet tämän ratkaisun saavuttamista, Sivistystyönantajat ry:n hallituksen puheenjohtaja Kaija Holli toteaa. Yhteiskuntasopimusta ei syntynyt, koska kaikki palkansaajaliitot eivät olleet valmiita sitoutumaan yhteisiin toimiin. − Näissä…