Yliopistojen taloudellinen tilanne on tiukka – taustaa sovintoesityksen hylkäämiselle
27.02.2018
Sivistystyönantajat on tänään 27.2.2018 hylännyt sovittelija Janne Metsämäen sovintoehdotuksen. Sovintoehdotus ei riittävällä tavalla huomioinut työnantajan tavoitteita ja tilannetta. Sovintoehdotuksen hylkääminen on erittäin valitettavaa, mutta Sivistystyönantajat ei nähnyt tässä tilanteessa muuta vaihtoehtoa.
Helsingin yliopistoon kohdistetulla lakolla paljon sijaiskärsijöitä
On erittäin valitettavaa, että sovittelussa ei päästy ratkaisuun ennen Helsingin yliopistoon kohdistuvan työtaistelun toteutumista.
Helsingin yliopistoon kohdistettu lakko vaikuttaa yli 32 000 Helsingin yliopiston opiskelijaan. Erityisen valitettavaa on myös, että sijaiskärsijöiksi joutuvat Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun ja Helsingin normaalilyseon oppilaat ja heidän vanhempansa. Kyseisissä kouluissa opiskelee n. 1500 alaikäistä lasta.
Yliopistojen taloustilanne korostaa kokonaisuuden huomioimista
Tällä hallituskaudella on yliopistojen julkinen rahoitus vähentynyt yhteensä lähes 400 miljoonalla eurolla. Lisäksi indeksijäädytykset, joilla normaalisti vastataan normaaliin kustannustasojen nousuun, tulevat jatkumaan ainakin vuoteen 2019 asti. Rahoitusaseman parantuminen ei ole tällä hetkellä näköpiirissä.
Yliopistojen varsinaisen toiminnan tulos on ollut suurimmassa osaa yliopistoista alijäämäinen viime vuosina. Yliopistoille syntyy vaihtelevasti myös sijoitustuottoja. Sijoitustuottojen osuus yliopistojen kokonaisrahoituksesta on noin kaksi prosenttia. Yliopistojen sijoitustuottoja ei ole tarkoitettu vuositasoisiin peruskustannuksiin, vaan niillä turvataan mm. yliopiston pitkän tähtäimen strategista kehittämistä.
Yliopistojen taloustilannetta ei muuta riittävän nopeasti edes tärkeä viennin kasvu. Yliopistojen rahoitus muodostuu pääosin julkisesta rahoituksesta, joka ei kasva samaa vauhtia kuin aloilla missä operatiivinen tulos on organisaatioiden hyötynä nopeasti. Samaan aikaan maamme talouden positiivinen kasvu vaatii yhä enemmän yliopistoilta, jotta koulutuksen ja tutkimuksen tarpeeseen kyetään vastaamaan. Tässä tilanteessa olisi virhe lisätä yliopistojen kustannuksia yli kantokyvyn.
Koulutus- ja tutkimusalan toimijoiden henkilöstökustannukset ovat noin 70 % kokonaiskustannuksista, kun ne teollisuudessa ovat noin 20-30 % ja kunta-alalla 45-50 %. On selvää, että henkilöstövaltaisella alalla kustannusten nousun mahdollisesti vaatimat sopeuttamistoimet näkyvät henkilöstön määrässä. Yliopistojen henkilöstömäärä on jouduttu sopeuttamaan lähes kaikissa yliopistoissa ja henkilöstön määrä on vähentynyt vuodesta 2012 yli 4000 työntekijällä. Jo yksittäisten työntekijöiden jaksamisen takia, olisi vastuutonta ajaa yliopistot tilanteeseen, missä henkilöstön määrää jouduttaisiin yhä vähentämään.
Yliopistojen henkilöstö on palkkansa ansainnut. Yliopistojen toimintakyvyn, henkilöstön määrän ja toiminnan laadun varmistaminen pakottaa huomioimaan talouden realiteetit palkankorotuksissa. Palkankorotusten tasoon vaikuttaa merkittävästi myös muu työehtosopimusten sisällöllinen kehittäminen.
Kukin osapuoli ajaa parhaiten jäsentensä asiaa, kun osoittaa rakentavaa suhtautumista sopimuksen hakemiseen. Sivistystyönantajat toivoo, että työriidan sovittelu jatkuu nopeasti ja rakentavassa hengessä.
Lisätietoja,
Anne Somer p. 050 345 2134
Työmarkkinajohtaja, Sivistystyönantajat
Teemu Hassinen p. 050 562 7004
Toimitusjohtaja, Sivistystyönantajat