Yleinen epävarmuus näkyy koulutuksen järjestäjien odotuksissa – T&K-panostukset selkeässä kasvussa yritysten vetämänä
Neljännen kerran julkistetusta barometrista, joka koskee yksityistä koulutus- ja tutkimusalaa, ilmenee, että yleinen epävarmuus heijastuu myös koulutuksen järjestäjien odotuksiin koskien ensi vuotta. Toimijoiden näkymät seuraavalle 12 kuukaudelle ovatkin vuodentakaista pessimistisempiä mm. rahoituksen, taloudellisen tilanteen ja henkilöstökehityksen osalta.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat kokonaisuutena 7,5 miljardia euroa vuonna 2021. Panostukset nousivat edellisvuodesta 559 miljoonaa euroa (8,1 prosenttia). Kasvua oli etenkin yrityksissä, joiden tutkimus- ja kehittämismenot nousivat 11 prosenttia.
Barometri – epävarmuutta ilmassa
Yleisten näkymien kuluneen 12 kuukauden kehitystä pidetään edelleen heikkenevänä, vaikkakaan ei samoissa määrin kuin vuosi sitten. Odotukset yleisestä näkymästä seuraavalle 12 kuukaudelle ovat kääntyneet heikkeneviksi. Yleisen epävarmuuden vallitessa on hieman pessimismiä ilmassa koulutuksen järjestäjien parissa – ja varsinkin seuraavan 12 kuukauden suhteen.
Kustannusten nousu haastaa kannattavuutta
Kokonaisuutena tarkastellen rahoitus on kasvanut useammin kuin laskenut. Rahoitus on laskenut vain vapaassa sivistystyössä. Julkinen rahoitus ei ole laskenut odotetusti etenkään ammatillisessa koulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä. Saldoluku onkin hieman positiivinen taiteen perusopetuksen ja yliopistorahoituksen laskusta huolimatta. Samoin muu rahoitus on kasvanut hieman – tosin ei samoissa määrin kuin odotettiin.
Aiempaa harvempi odottaa rahoituksen kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana – näin on etenkin yleissivistävässä koulutuksessa. Odotukset ovat hieman vuodentakaista paremmat julkisessa rahoituksessa. Samoin muun rahoituksen kasvun suhteen odotukset ovat maltillisia ammattikorkeakouluja lukuun ottamatta.
Vastaajista 47 prosentilla viimeisin tilinpäätös on ollut ylijäämäinen, 25 prosentilla tasapainossa ja 28 prosentilla alijäämäinen. Alijämäisten osuus on noussut reilulla 10 prosenttiyksiköllä ja ylijäämäisten vastaavasti laskenut vuoden takaisesta. Kuluvan tilikauden jäämän suhteen ollaan pessimistisempiä. Vastaajista 8 prosenttia odottaa ylijäämän kasvavan tai alijäämän supistuvan toteutuneen 37 prosentin sijaan. Alijäämän kasvamista tai ylijäämän supistumista odottavia on 54 prosenttia toteutuneen 25 prosentin sijaan. Selkeimmin kannattavuuden kanssa näytettäisiin kamppailtavan taiteen perusopetuksessa.
Henkilöstö kasvaa – rekrytointiongelmia aiempaa yleisemmin
Vastaajista 36 prosenttia ilmoittaa henkilöstömääränsä kasvaneen kuluneen 12 kuukauden aikana ja 12 prosenttia laskeneen. Kasvu on ollut yleisempää korkeakouluissa ja yleissivistävässä. Taiteen perusopetuksessa henkilöstömäärä näyttäisi laskeneen. Kasvua on ollut sekä opetushenkilössä että muussa henkilöstössä. Odotukset henkilöstön kasvusta seuraavan 12 kuukauden aikana ovat hieman matalammat kuin toteutuneet kuluneen 12 kuukauden aikana.
Vastaajista 35 prosenttia katsoo rekrytointiongelmien kasvaneen kuluneen 12 kuukauden aikana. Lähes sama, 33 prosenttia, arvioi ongelmien kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana. Kokonaisuutena rekrytointiongelmien arvioidaan kasvaneen ja kasvavan edelleen. Opetushenkilöstössä rekrytointiongelmat ovat kasvaneet ja ennakoidaan kasvavan hieman muuta henkilöstöä yleisemmin.
Opiskelijamäärät edelleen kasvussa
Vastaajista vajaa 40 prosenttia näkee koulutusmuotonsa aloituspaikkojen tarpeen kasvaneen kuluneen 12 kuukauden aikana ja reilu 40 prosenttia näkee tarpeen kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana. Vajaa 60 prosenttia on kokenut aloituspaikkojen tarpeen säilyneen ennallaan ja reilu 50 prosenttia säilyvän ennallaan. Halu ja valmius aloituspaikkojen lisäämiseen on tarvettakin yleisempää ja vuodentakaisella tasolla. Vastaajista reilu 80 prosenttia on valmis lisäämään aloituspaikkoja. Lähes kaikki loputkin ovat valmiita säilyttämään nykyiset aloituspaikkamäärät.
Opiskelijamäärältään kasvaneita oppilaitoksissa on selkeästi enemmän kuin määrältään laskeneita kuluneen 12 kuukauden aikana. Määrät ovat kasvaneet etenkin korkeakouluissa. Vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa määrät ovat kääntyneet kasvaviksi. Seuraavan 12 kuukauden aikana opiskelijamäärän ennakoidaan säilyvän ennallaan vajaassa puolessa oppilaitoksista. Kauttaaltaan on selkeästi enemmän oppilaitoksia, joissa opiskelijamäärän arvioidaan kasvavan kuin laskevan. Kuitenkin odotukset ovat maltillisempia kuin vuosi sitten.
Edellä mainittujen teemojen lisäksi barometrissa on tiedusteltu lähimenneisyyden ja -tulevaisuuden tilannetta koskien yhteistyötä muiden koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden sekä yritysten ja työelämän kanssa, investointeja ja koulutusvientiä.
Hallinnollinen työ sekä tuki- ja hyvinvointipalveluiden tarve ja tarjonta kasvussa
Koulutuksen järjestäjien opetus- ja tutkimushenkilöstön hallinnollisen työn katsoo lisääntyneen kuluneen 12 kuukauden aikana vajaa 40 prosenttia järjestäjistä. Erityisesti – yli 60 prosenttia – arvioidaan hallinnollisen työn määrän kasvaneen yliopistoissa ja yleissivistävässä koulutuksessa.
Koulutuksen järjestäjistä reilu 40 prosenttia arvioi muun kuin opetus- ja tutkimushenkilöstön hallinnollisen työn määrän lisääntyneen kuluneen 12 kuukauden aikana. Erityisesti arvioidaan hallinnollisen työn määrän kasvaneen yliopistoissa (100 prosenttia) ja yleissivistävässä koulutuksessa (70 prosenttia).
Koulutuksen järjestäjistä 57 prosenttia katsoo tuki- ja hyvinvointipalveluita tarvitsevien opiskelijoiden määrän kasvaneen kuluneen 12 kuukauden. Erityisesti arvioidaan tuki- ja hyvinvointipalveluiden tarpeen kasvaneen yliopistoissa (100 prosenttia) ja yleissivistävässä koulutuksessa (yli 90 prosenttia).
Koulutuksen järjestäjistä puolet kertoo omien panostustensa opiskelijoiden tuki- ja hyvinvointipalveluihin kasvaneen kuluneen 12 kuukauden. Erityisesti tuki- ja hyvinvointipalvelupanostusten kasvua on ollut yliopistoissa (100 prosenttia) ja ammattikorkeakouluissa (85 prosenttia).
Toimialakatsaus – ylioppilaaksi valmistuneiden pääsy jatko-opintoihin parani hieman, T&K suhteessa BKT:hen nousi 3 prosenttiin
Vuoden 2021 lopussa oli toiminnassa 689 koulutuksen järjestäjää, joilla oli 3049 oppilaitosta. Koulutus työllisti 181 000 henkilöä, joka vastaa 7,1 prosenttia työllisistä. Yksityiset koulutuksen järjestäjät työllistävät noin kolmasosan koulutuksen henkilöstöstä.
Nykyään julkinen panostus koulutukseen on reilut 5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja noin 10 prosenttia suhteessa koko julkiseen talouteen. Tilastoihin pohjautuvana arviona voi sanoa, että koulutuksen järjestäjien koulutukseen osallistuu vajaat 2,5 miljoonaa suomalaista vuodessa tutkinto- ja aikuisopiskelijoina. Jos otetaan huomioon muiden järjestämä koulutus ja epäformaalimmat opiskelun muodot, kuten yksittäiset luennot, suomalaisista yli puolet kouluttautuu vuosittain.
Vuonna 2020 peruskoulun päättäneistä välittömästi hakematta jätti puoli prosenttia. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ei jatkanut 6,6 prosenttia. Uusista ylioppilaista jatko-opiskelupaikkaa haki 84 prosenttia. Kuitenkaan 63 prosenttia ei jatkanut tutkintoon johtavassa koulutuksessa ylioppilaaksitulovuonna. Lukuvuonna 2019/2020 opiskelijoista 6,8 prosenttia keskeytti opintonsa eikä jatkanut välittömästi tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa.
Vuoden 2020 lopussa 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon perusasteen jälkeen 3 469 000 henkeä eli 74 prosenttia. Tutkinnon suorittaneiden osuus säilyi entisellä tasollaan. Suomessa 25–64-vuotiaiden osallistuminen koulutukseen on eurooppalaista huippua: 30,5 prosenttia tuon ikäisistä aikuisista osallistui koulutukseen tutkimusta edeltäneen neljän viikon sisällä vuonna 2021.
Korkeakoulujen tutkimusmenot ovat yli kaksinkertaistuneet vuosituhannen alusta. Kehitys hidastui vuosina 2010–2016, mutta kääntyi kasvuun vuonna 2017. Vuonna 2021 korkeakoulujen tutkimusmenot olivat 1,73 miljardia euroa. Tämän rahoituksesta valtion budjettirahoitusta oli 43 prosenttia ja muuta ulkopuolista rahoitusta 55 prosenttia.
Kokonaisuutena tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat 7,5 miljardia euroa vuonna 2021. Tutkimus- ja kehittämismenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 3,0 prosenttia. T&K-tehtävissä työskenteli vuonna 2021 kaikkiaan 87 364 henkilöä, joista 39 prosenttia korkeakoulusektorilla.
Toimialakatsauksessa nostetaan esiin laajemminkin viimeisimpiä tilastotietoja mm. koulutuksen järjestäjistä, rahoituksesta ja henkilöstöstä, opiskelijoista, opintoihin pääsystä, opintojen etenemisestä, koulutustasosta ja T&K-toiminnasta. Esiin nostetaan myös neljä tuoretta koulutus- ja tutkimustoimintaa koskevaa tutkimusta.