Yksityisten oppilaitosten ja korkeakoulujen odotukset varovaisen optimistisia – suomalaisista joka toinen kouluttautuu vuosittain
Ensimmäistä kertaa julkistetusta barometrista, joka koskee yksityistä koulutus- ja tutkimusalaa, ilmenee, että odotukset seuraavan 12 kuukauden suhteen ovat varovaisen optimistisia yksityisillä koulutuksen järjestäjillä. Koulutusmuotojen välillä on kuitenkin eroja, ja esimerkiksi taiteen perusopetuksessa ollaan pessimistisempiä.
Etenkin korkeakouluissa odotukset ovat positiivisia lähitulevaisuuden suhteen. Tämä näkyy myös osatekijöissä: korkeakoulujen odotukset ovat positiiviset aloituspaikkojen tarpeen, itse opiskelijamäärien, rahoituksen ja henkilöstömäärän kasvun suhteen.
Opiskelijamäärät ovat kasvaneet ja odotetaan kasvavan lisäksi ammatillisessa ja yleissivistävässä koulutuksessa. Koulutuksen järjestäjillä on myös valmius ja halu paikkojen lisäämiseen – kunhan rahoitus tämän mahdollistaa.
Rahoitus on kuitenkin haaste. Kehitys on ollut heikkenevä yliopistoissa, ammatillisessa koulutuksessa ja taiteen perusopetuksessa. Lisäksi odotukset lähitulevaisuuden suhteen ovat laskevat ammatillisessa koulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa. Rahoituskehitys ja -odotukset näkyvät henkilöstömäärän toteutuneessa kehityksessä ja odotuksissa määrän kehityksestä. Samoin rahoitus näkyy koulutuksen järjestäjien tilinpäätöksissä ja odotuksista kuluvan tilikauden tuloksesta.
Oppilaitosten yhteistyö muiden koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa on ollut laajasti kasvavaa koulutusmuodosta riippumatta. Samoin yhteistyö yritysten ja muun työelämän kanssa on ollut lisääntyvää. Odotukset tulevasta yhteistyön kasvusta ovat myös korkeat. Yritys- ja työelämäyhteistyö suhteessa koulutus- ja tutkimusorganisaatioyhteistyöhön korostuu ammatillisessa koulutuksessa – taiteen perusopetuksessa tilanne on puolestaan päinvastainen.
Vastaajista, joita oli 106, kolmasosa yksityisistä koulutuksen järjestäjistä, 23 prosenttia tekee koulutusvientiä. Koulutusvienti on ollut laajasti kasvussa ja odotukset kasvusta ovat vielä toteutunuttakin hieman positiivisempia viejien keskuudessa.
Barometrin yhteydessä julkaistiin myös toimialakatsaus, jossa nostetaan esiin joitakin havaintoja koulutus- ja tutkimusalaa koskevista tilastoista.
Suomessa toimii reilut 700 koulutuksen järjestäjää, jotka ylläpitävät reilua 3 200 oppilaitosta. Koulutuksen järjestäjistä 44 prosenttia toimii yksityisessä muodossa. Peruskoulujen ja lukioidenkin ylläpitäjistä noin neljäsosa on yksityisiä.
Koulutusala työllistää 184 000 henkilöä. Henkilöstöstä noin kolmasosa työskentelee yksityisissä koulutuksen järjestäjissä. Alan henkilöstöstä noin kaksi kolmasosaa on opetus- ja tutkimushenkilöstöä sekä loput muuta hallinto- ja tukihenkilöstöä. Opettajista 95 prosenttia on muodollisesti päteviä.
15 vuotta täyttäneestä väestöstä 3,4 miljoonaa eli 73 prosenttia on suorittanut tutkinnon perusasteen jälkeen. Eri tilastoja yhteenvetämällä voi arvioida, että suomalaisista vajaat 2,5 miljoonaa kouluttautuu vuosittain tutkinto- tai aikuisopiskelijoina. Tutkintomuotoiseen opiskeluun osallistuu 1,3 miljoonaa ja aikuiskoulutukseen 1,6 miljoonaa. Kun muu epäformaalimpi osaamisen kehittäminen otetaan huomioon voi arvioida, että yli puolet suomalaista päivittää osaamistaan vuosittain.
Peruskoulun päättäneistä 99,6 prosenttia hakee välittömästi tutkinto-opiskelijaksi ja 94 prosenttia jatkaa toisella asteella. Jäljelle jääneistäkin puolet jatkaa valmistavassa opetuksessa ja vuoden päästä 60 prosenttia jatkaa tutkinto-opiskelijoina. Lukiolaisista 3 prosenttia ja ammatillisessa opiskelevista reilut 7 prosenttia keskeyttää vuosittain opintonsa. Valmistumatta jää noin 16 prosenttia ikäluokasta.
Tavoiteajassa kolmessa vuodessa lukion suorittaa 82 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen 68 prosenttia aloittaneista.
Ylioppilaista 75 prosenttia hakee välittömästi jatko-opintoihin, mutta vain 28 prosenttia jatkaa välittömästi tutkinto-opintojaan. Reilu neljännes ei opiskele vielä reilun kolmen vuoden päästäkään ylioppilaaksi valmistumisesta. Tavoiteajassa neljässä ja puolessa vuodessa ammattikorkeakouluista valmistuu 51 prosenttia ja yliopistoista 63 prosenttia. Ammattikorkeakoulututkinnon saavuttaa tavoiteajassa 64 prosenttia naisista mutta miehistä vain 35 prosenttia.
Toiselta asteelta ja korkeakouluista valmistuneista noin 70 prosenttia on työsuhteessa vuoden kuluttua valmistumisesta. Työttöminä on noin 10 prosenttia, kun loput on työvoiman ulkopuolella tai opiskelemassa. Ammatillisesta valmistuneista työssä on 70 prosenttia ja korkeakoulututkinnon suorittaneista 86 prosenttia vuoden kuluttua valmistumisesta.
Tutkimukseen ja kehittämistoimintaan panostetaan Suomessa 6,4 miljardia euroa vuodessa. Suhteutettuna bruttokansantuotteeseen tämä on 2,7 prosenttia. Panostus on kääntynyt kasvuun viime vuosina, mutta suhde on säilynyt samana.
T&K-toiminnasta tehdään 66 prosenttia yksityisellä sektorilla, 25 prosenttia korkeakouluissa ja 9 prosenttia julkisella sektorilla. Kymmenen vuoden takaiseen verrattuna yritysten osuus on laskenut yli 8 prosenttiyksikköä. Vähintään 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä noin kaksi kolmasosaa tekee innovaatiotoimintaa.
Korkeakoulujen tutkimusmeno on yli 1,6 miljardia euroa vuodessa. Tästä rahoitetaan 46 prosenttia suoraan valtion budjetista ja 62 prosenttia muulla ulkopuolisella rahoituksella. Tutkimus- ja kehittämishenkilöstöstä 40 prosenttia työskentelee korkeakouluissa. Kokonaisuutena tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskentelee vajaat 74 000 henkilöä tehden 50 000 tutkimushenkilötyövuotta.
Koulutus- ja tutkimusalan toimialakatsaus ja barometri ja siihen liittyvä aineisto löytyy täältä.
https://www.sivista.fi/vaikutamme/tietoa-alasta/toimialakatsaus-ja-barometri/