Yksityisellä opetusalalla selvitettiin epätyypillisten työsuhteiden käyttöä hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön työsuhteissa
Työelämän muutos heijastelee myös työsuhteiden luonteen ja työaikojen vaihteluna. Tämän vuoksi Sivistystyönantajat (Sivista), OAJ, JYTY ja JHL sopivat yhdessä tekevänsä kyselyn yksityisen opetusalan hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön erilaisia työaikoja ja työsuhteita käsittelevän työryhmän työn pohjaksi.
Kysely toteutettiin kesäkuussa 2018. Sen avulla haluttiin selvittää, kuinka yleisiä opetusalan hallinto- ja tukipalvelutehtävissä ovat esimerkiksi työsopimukset, joissa työaika on sovittu vaihtelevaksi tai joissa on sovittu osa-aikatyöstä. Lisäksi selvitettiin vuokratyövoiman käyttöä.
Kyselyyn vastasi 90 yksityisen opetusalan organisaatiota peruskouluista, lukioista, vapaasta sivistystyöstä, ammatillisesta koulutuksesta, ammattikorkeakouluista ja taiteen perusopetuksesta. Vastausprosentti oli 32. Vastaukset edustavat 57 prosenttia yksityisen opetusalan työntekijöistä ja niiden perusteella voidaan melko luotettavasti arvioida Sivistan jäsenorganisaatioiden tilannetta.
– Olemme käyneet kyselyn tuloksia läpi yhdessä neuvotteluosapuolten kanssa. Voimme antaa positiivista palautetta jäsenillemme siitä, että vastuullinen työnantajatoiminta näyttää toteutuvan hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön työsuhteissa koskien määräaikaisuuksien perusteita, osa-aikatyötä sekä tuntipalkkaisten työehtojen käyttämistä. Määräaikaisten työsuhteiden määrä on samansuuntainen kuin maassa yleensä ja vakituisten työsuhteiden tilanne on edelleen vahva, 78 %:n osuudella kaikista työsuhteista, sanoo Sivistystyönantajien johtava työmarkkinalakimies Tari Aho.
– Hieman huolestuttavaa on kuitenkin se, että yksi yleisimmin käytetyistä määräaikaisuuden perusteista on toiminnan vakiintumattomuus. Toiminnan vakiintumattomuus määräaikaisuuden perusteena saattaa joillain aloilla olla toiminnan alkaessa lyhytaikaisesti mahdollinen. Oppilaitoskentässä näin ei kuitenkaan pääsääntöisesti ole. Myös käytettäessä projektia määräaikaisuuden perusteena on aina syytä miettiä, onko tehtävä aidosti sellainen, että sitä tehdään vain tietyn lyhyehkön projektin ajan, lisää Jytyn johtava työmarkkinalakimies Jonna Voima.
Työaikamuotojen tarkastelussa vaihtelevasta työajasta (esim. 10-15 t/vko) oli sovittu vain yhdessä prosentissa vastaajien edustamista työntekijöiden työehdoista. Sen sijaan toiminnan vakiintumattomuus määräaikaisuuden perusteena näkyy erityisesti vaihtelevaa työaikaa tekevien kohdalla.
– Ilahduttavaa on toki, että mainittujen työsuhdemuotojen käyttö näyttäisi olevan suhteellisen vähäistä. Vakaat ja kestävät työsuhteet tuottavat luottamusta toimeentuloon hallinto- ja tukipalvelutehtävissä työskenteleville ja samalla vahvistavat turvallisuutta koko oppilaitoksen tasolla, summaa JHL:n sopimustoimitsija Reetta Kuosmanen.
Yhteenvetona neuvotteluosapuolet muistuttavat, että määräaikaisuuksien perusteisiin olisi hyvä kiinnittää erityistä huomiota ja muistaa, että mikäli työnantajan työvoiman tarve on pysyvä, tulisi myös työsuhteen olla voimassa toistaiseksi.
Lisätietoja:
Tari Aho, johtava työmarkkinalakimies, Sivista, tari.aho(at)sivista.fi
Jonna Voima, johtava työmarkkinalakimies, JYTY, jonna.voima(at)jytyliitto.fi
Reetta Kuosmanen, sopimustoimitsija, JHL, reetta.kuosmanen(at)jhl.fi