Vapaa sivistystyö tarjoaa jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia matalalla kynnyksellä
22.10.2018
Jatkuvan oppimisen teema on nyt kaikkien huulilla ja hyvästä syystä. Julkista keskustelua ovat hallinneet erityisesti työelämän osaamistarpeet ja jatkuvan oppimisen rahoittaminen. Lisäksi on esitetty lukumääriä koulutustarpeessa olevista suomalaisista. Vaikka kaikki mainitut ovat kiistatta tärkeitä näkökulmia, jatkuvan oppimisen teemaa ei pitäisi tarkastella liian kapeasti tai lukittautua vain tutkintoon johtavaan koulutukseen. Sen sijaan pitää ottaa huomioon yksilön koko elinkaari eri vaiheineen ja tarpeineen. Samalla pitäisi muistaa hyödyntää nykyistä paremmin kaikki koulutusjärjestelmämme toimijat. Yksi toistaiseksi liian vähän esillä ollut on vapaa sivistystyö.
Vapaalla sivistystyöllä on maassamme pitkät perinteet. Vapaan sivistystyön toimijoita ovat kansanopistot, kansalaisopistot, kesäyliopistot, opintokeskukset ja liikunnan koulutuskeskukset eli urheiluopistot ja lain mukaan sen ”tarkoitus on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta”. Tärkeää on mm. omaehtoinen oppiminen ja osallisuus. Tilastokeskuksen mukaan syksyllä 2017 vapaan sivistystyön opintojen parissa oli yli 0,5 miljoonaa opiskelijaa.
Vapaa sivistystyö on matalan kynnyksen opiskelua ja se saavuttaa laajasti eri ikäiset oppijat eri puolella Suomea. Vapaa sivistystyön vaikutus osallisuuden kasvattajana ja työuralta putoamisen ehkäisijänä on merkittävä ja sen rooli tulee huomioida paremmin, kun pohdimme jatkuvaa oppimista ja sen tulevaisuuden toteuttamistapoja.
Lisätietoja,
Riikka Vataja, p. 040 536 0954
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 5.10.2018