» Uutishuone » Uutiset » Valtion talousarvioesitys 2022 – koulutus ja tutkimus

Valtion talousarvioesitys 2022 – koulutus ja tutkimus

Korkeakoulut ja tutkimusrahoitus

Valtion perusrahoitus yliopistojen toimintaan kasvaa indeksitarkistusten myötä 2,6 prosenttia. Ammattikorkeakoulujen valtion rahoitus nousee niin ikään indeksitarkistusten myötä 2,6 prosenttia. Korkeakoulutuksen rahoitus ei siten nouse reaalisesti juuri lainkaan – päinvastoin laskee eräiden muiden tarkistusten (mm. ALV-kompensaatio) myötä: ammattikorkeakoulujen rahoitus nousee nimellisesti 23 miljoonaa euroa, mutta yliopistojen laskee jopa nimellisesti noin 18 miljoonaa euroa.

Korkeakoulut lisäsivät aloituspaikkoja vajaalla 10 000 vuonna 2020. Vuoden 2020 aloituspaikkojen nostosta aiheutuneiden kustannusten kattamiseen on myönnetty rahoitusta kertaluonteisesti vuoden 2020 4. lisätalousarviossa 124 miljoonaa euroa perusteena 4 800 aloituspaikkaa – siis puolet toteutuneesta. Tänä vuonna aloituspaikan vastaanottaneiden määrät ovat edelleen nousseet muutamalla tuhannella kumuloituen 13 000 lisäpaikkaan verrattuna vuoteen 2019. Hallituksen esityksessä osoitetaan kokonaiset 15 miljoonaa euroa (sis. ed. kappaleen kokonaismuutoksiin) määräaikaista elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta.

Jotta opiskelijakohtaisilta resurssien laskulta vältytään ja voidaan tavoitella korkeakoulutettujen 50 prosentin osuutta, on jatkossa perusrahoitusta nostettava pysyvästi. Kertapanostuksella tämä ei toteudu – eikä pääomittamalla yliopistoja valtion vastinrahaan oikeuttavan varainhankinnan perusteella 67 miljoonalla eurolla vuonna 2022. Nyt tehty aloituspaikkanosto vaatisi vajaan 100 miljoonan tasonousua rahoituksessa.

Akatemian tutkimusmäärärahat säilyvät reaalisesti vuodentakaisella tasolla. Määräaikaista kasvua (11 miljoonaa euroa) tulee tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteinä osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Strateginen tutkimusrahoitus säilyy nimellisesti entisellä tasollaan. Rahapelitoiminnan tuottojen laskun myötä tieteelle suunnattu rahoitus uhkasi laskea, mutta tämä kompensoidaan vielä ensi vuoden osalta. Akatemian myöntövaltuus on 390,5 miljoonaa euroa. Pysyvämpää kestävää ratkaisua tieteenrahoituksen uhkaavalle laskulle ei kuitenkaan saatu.

Soveltava tutkimus ja maahanmuutto

Soveltavaan tutkimukseen suunnataan Business Finlandin valtuuksien kautta osana hallituksen tulevaisuusinvestointiohjelmaa ja Suomen kestävän kasvun ohjelmaa yritysvetoista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin kärkihankkeisiin ja kiertotaloutta edistäviin riskipitoisiin hankkeisiin (reilut 65 miljoonaa euroa). Myös muilta momenteilta löytyy Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoitusta – kuten energiatukimomentin kautta 111,5 miljoonaa euroa. Tämän määräaikaisen lisäyksen ohella tki-rahoitus on vielä aiempaa suurempi osin johtuen päätetyistä Covid-19 toimista aiheutuneista määrärahalisäyksistä.

Yrityksille myönnettävää 50 prosentin ylimääräistä verovähennystä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa yhteistyössä tehtyjen tutkimus- ja innovaatiohankkeiden menoista korotetaan 150 prosenttiin (tieto lisätty 1.10.2021) ja jatketaan vuoteen 2027 saakka.

Pysyvämmät panostuksen lisäykset tutkimukseen sekä kehittämiseen ja innovaatioihin puuttuvat kuitenkin. Tällä menolla ei käytännössä kiritä kohti tavoitteena olevaa 4 prosenttia suhteessa BKT:hen – ei vaikka tämä edellyttää yksityisen rahoituksen julkistakin mittavampaa kasvattamista.

Työvoiman maahanmuuton edistämiseksi ehdotetaan TE-toimistojen ja Business Finlandin toimintamenoihin sekä digitalisaation kehittämiseen lisämäärärahaa Work in Finland -tukirakenteen perustamiseksi tukemaan osaavan työvoiman maahanmuuttoa. Akuutissa työvoimapulassa vaaditaankin työntekijöiden ja opiskelijoiden lupamenettelyjen välitöntä nopeuttamista – 4-6 kuukautta kestävät lupaprosessit estävät osaavan työvoiman saamisen. Kuluvana vuonna Maahanmuuttovirasto sai merkittävät lisämäärärahat, mutta lupaprosessit ovat tästäkin huolimatta venyneet.

Ammatillinen ja lukiokoulutus

Ammatillisen koulutuksen valtionosuus nousee 2,6 prosentin kustannusten tarkistuksen myötä. Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin ehdotetaan jatkettavaksi 70 miljoonan euron määrärahaa osana määräaikaisia tulevaisuusinvestointeja. Oppivelvollisuuden laajentaminen nostaa rahoitusta vajaalla 9,5 miljoonalla eurolla. Lähihoitajakoulutuksen lisäämiseen osoitetaan edelleen 16 miljoonan euron määrärahalisäys. Oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistamisen kokeiluun osoitetaan 5 miljoonaa euroa. Kokonaisuutena ammatillisen nimellinen rahoitus nousee nettomääräisesti lähes 43 miljoonalla eurolla.

Valtionosuutta ja -avustuksia vapaan sivistystyön käyttökustannuksiin tarkistetaan kustannusten nousun osalta 2,5 prosenttia. Osana oppivelvollisuuden laajentamista nivelvaiheen koulutuksen järjestämiseen suunnataan edelleen 1,7 miljoonan euron lisärahoitus. Maahanmuuttajien kotoutuskoulutukseen osoitetaan 5 miljoonan euron rahoitus. Kaiken kaikkiaan rahoitus nousee nettomääräisesti reilut 10 miljoonaa euroa.

Lukiokoulutuksen rahoitus nousee niin ikään 2,5 prosentin indeksikorotuksen myötä. Lisäksi rahoitusta nostavat lukiouudistuksen toimeenpanoon, opiskelijamäärän nousuun ja oppivelvollisuuden laajentamiseen suunnatut lisäpanostukset noin 23 miljoonalla eurolla. Hallitusohjelmassa linjattu lukiokoulutuksen määräaikainen tulevaisuusinvestointirahoitus laatuun ja saavutettavuuteen jatkuu. Kaiken kaikkiaan nimellinen OKM-rahoitus nousee vajaat 42 miljoonaa euroa.

Yleissivistävä koulutus

OKM:n valtionosuutta ja -avustuksia yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen sekä taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin nostetaan 2,5 prosentin indeksitarkastuksella. Peruskoulun ja varhaiskasvatuksen laatua ja tasa-arvoa parannetaan lisäpanostuksilla määräaikaisena tulevaisuusinvestointirahoituksena. Varhaiskasvatukseen sopivaa tuen mallia kehitetään ja tukeen on varattu 15 miljoonaa euroa pysyvää rahoitusta vuodesta 2022 alkaen. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen nousee indeksitarkistusten myötä. Lisärahoitusta myönnetään oppivelvollisuuden laajentamiseen.

Suomen kestävän kasvun ohjelma

Laajasti kaikkia koulutusmuotoja koskien elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteinä osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa ohjataan 29,35 miljoonaa euroa jatkuvan oppimisen uudistuksen edistämiseen. Esitetty koulutusseteli ei ole pysyvä ratkaisu työvoimapulan painaessa päälle. Tässä olisi vihdoin nyt päästävä aidosti ja reippain askelin eteenpäin – ja ensimmäinen edellytys olisi pysyvät resurssit koulutuksen järjestäjille ja korkeakouluille. Nykyisillä resursseilla tämä ei onnistu ilman merkittävää supistamista ja/tai laadun laskua muissa toiminnoissa.

Huomioita

Oppivelvollisuuden laajentamisen kustannusten seurannan on oltava lisäksi nopeaa ja lisäbudjetissa on lisättävä rahoitusta oletettuja suurempien kustannusten kattamiseen. Tiede-, TKI-, korkeakoulutettujen määrän noston ja ammatillisen koulutuksen kestävän rahoituksen osalta vaaditaan pysyviä ratkaisuja. Tulevaisuuden kannalta ratkaisevia investointeja ei kyetä tekemään vuosittain vaihtelevaan rahoitukseen pohjautuen.

OECD:n vertailu

OECD:n Education at a Glance toi juuri selkeästi esille, kuinka valtaosassa OECD-maita käytettiin vuonna 2018 enemmän varoja yhtä oppilasta kohden kuin vuonna 2012. Suomi oli kuitenkin viiden Euroopan maan joukossa, joissa suuntaus oli päinvastainen, eli vuonna 2018 reaalinen summa, joka käytettiin yhtä oppilasta kohden, oli pienempi kuin vuonna 2012. Olemme jääneet jälkeen mm. pohjoismaisesta tasosta.

Hallituksen budjettiesitys löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta https://budjetti.vm.fi/.

Lisätietoja:

Harri Hietala p. 0500 789906

Ekonomisti, Sivista

Jaa

Seuraa