Valtion talousarvioesitys 2021 – koulutus ja tutkimus
Valtion perusrahoitus yliopistojen toimintaan kasvaa indeksitarkistusten myötä reilut 2 prosenttia. Ammattikorkeakoulujen valtion rahoitus nousee niin ikään indeksitarkistusten myötä reilut 2 prosenttia. Korkeakoulutuksen rahoitus ei siten nouse reaalisesti lainkaan. Reilun 10 000 opiskelijan lisäyksen kattaminen tapahtuu kuluvan vuoden lisäbudjetoinnissa myönnetyin varoin – mutta vain parin lukuvuoden osalta ja vain osin. Jotta opiskelijakohtaisilta resurssien laskulta vältytään ja voidaan tavoitella korkeakoulutettujen 50 prosentin osuutta, on jatkossa perusrahoitusta nostettava pysyvästi.
Akatemian tutkimusmäärärahat nousee lähes 50 miljoonaa euroa vuodentakaisesta. Osa rahoituksen noususta liittyy kuluvan vuoden lisäbudjettien yhteydessä päätettyihin rahoituksiin mm. Covid-19 tutkimukseen liittyen. Strateginen tutkimusrahoitus säilyy entisellä tasollaan. Rahapelitoiminnan tuottojen laskun myötä tieteelle suunnattu rahoitus uhkasi laskea lähes 30 miljoonaa euroa – yli neljänneksen. Tämä kuitenkin kompensoidaan budjetissa, joten kokonaisuutena perustutkimuksen ja tieteen rahoitus nousee.
Soveltavaan tutkimukseen suunnataan osana hallituksen tulevaisuusinvestointiohjelmaa yritysvetoista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin ja kiertotaloutta edistäviin riskipitoisiin hankkeisiin. Myös muilta momenteilta löytyy tulevaisuusinvestointirahaa. Tämän tilapäisen lisäyksen ohella tki-rahoitus on aiempaa suurempi johtuen kuluvana vuonna päätetyistä Covid-19 toimista aiheutuneista määrärahalisäyksistä.
Yrityksille esitetään myönnettäväksi 50 prosentin ylimääräinen verovähennys korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa yhteistyössä tehtyjen tutkimus- ja innovaatiohankkeiden menoista. Verovähennys olisi voimassa vuosina 2021–2024.
Pysyvämmät panostuksen lisäykset tutkimukseen sekä kehittämiseen ja innovaatioihin puuttuvat kuitenkin. Tällä menolla ei käytännössä kiritä kohti tavoitteena olevaa 4 prosenttia suhteessa BKT:hen – ei vaikka tämä edellyttää yksityisen rahoituksen julkistakin mittavampaa kasvattamista.
Ammatillisen koulutuksen valtionosuus nousee reilun 2 prosentin kustannusten tarkistuksen myötä, mutta myös ALV-kompensaation tarkistuksesta johtuen. Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin ehdotetaan jatkettavaksi noin 80 miljoonan euron määrärahaa osana määräaikaisia tulevaisuusinvestointeja. Oppivelvollisuuden laajentaminen nostaa rahoitusta vajaalla 4 miljoonalla eurolla. Lähihoitajakoulutuksen lisäämiseen osoitetaan 27 miljoonan euron määrärahalisäys.
Valtionosuutta ja -avustuksia vapaan sivistystyön käyttökustannuksiin tarkistetaan kustannusten nousun osalta reilut 2 prosenttia. Osana oppivelvollisuuden laajentamista nivelvaiheen koulutuksen järjestämiseen suunnataan vajaan 2 miljoonan euron lisärahoitus. Rahoituksen muut tarkistukset aiheuttavat kuitenkin nettomääräisesti rahoituksen laskua reilut 4 miljoonaa euroa.
Lukiokoulutuksen rahoitus nousee reilun 2 prosentin indeksikorotuksen myötä. Lisäksi rahoitusta nostavat lukiouudistuksen toimeenpanoon, opiskelijamäärän nousuun ja oppivelvollisuuden laajentamiseen suunnatut lisäpanostukset reilulla 10 miljoonalla eurolla. Hallitusohjelmassa linjattu lukiokoulutuksen määräaikainen tulevaisuusinvestointirahoitus laatuun ja saavutettavuuteen jatkuu.
Valtionosuutta ja -avustuksia peruskoulutuksen ja varhaiskasvatuksen sekä taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin nostetaan reilun 2 prosentin indeksitarkastuksella. Peruskoulun ja varhaiskasvatuksen laatua ja tasa-arvoa parannetaan panostuksilla hallitusohjelman mukaisesti määräaikaisena tulevaisuusinvestointirahoituksena.
Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen nousee indeksitarkistusten myötä. Lisärahoitusta myönnetään oppivelvollisuuden laajentamiseen ja A1-kielen varhentamiseen reilut 10 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatuksen osalta lisärahoitusta suunnataan subjektiivisen varhaiskasvatus oikeuden laajentamiseen ja ryhmäkokojen pienentämiseen.
Suurimpana budjettiesityksen puutteena, laajasti kaikkia koulutusmuotoja koskevat, elinikäisen oppimisen edistämisen merkittävät lisäresurssit puuttuvat. Työryhmiä ja hankkeita pyörii sekä tiekarttoja ja byrokratiaa suunnitellaan, mutta itse elinikäistä oppimista edistävä lisärahoitus ja digitaaliset ratkaisut eivät etene! Tässä olisi vihdoin päästävä aidosti, tavoitteellisesti ja reippain askelin eteenpäin – ja ensimmäinen edellytys olisi resurssit digitaalisiin ratkaisuihin sekä koulutuksen järjestäjille ja korkeakouluille. Nykyisillä resursseilla tämä ei onnistu ilman merkittävää supistamista ja/tai laadun laskua muissa toiminnoissa.
Tämä koonti on tehty hallituksen budjettiriihen jälkeisten tietojen sekä ministeriöiden ja valtiovarainministeriön julkaistujen esitysten pohjalta. Siten lopulliset tarkemmat euromäärät voivat poiketa joiltakin osin. Hallituksen tarkempi budjettiesitys tulee julki maanantaina 5.10. osoitteessa https://budjetti.vm.fi/.
Lisätietoja:
ekonomisti Harri Hietala