Työn muutoksessa osaajien työhön liittyvät motivaatiotekijät monipuolistuvat

Sivistystyönantajat on uudistanut strategiaansa. Uudistettu strategia julkistetaan syyskokouksessamme 7.11.2019. Osana strategiatyötä olemme tunnistaneet, yhdessä jäsentemme ja sidosryhmiemme kanssa, alaamme liittyviä muutosvoimia.

Toimintaympäristöömme vaikuttavia voimia ovat: teknologinen kehitys, globalisaatio, työn muutos, yhteistyö ja verkostot sekä julkinen talous. Lisäksi osaamisen kehittämisen merkitys tulee tulevaisuudessa korostumaan.

Sivista luo edellytyksiä osaamiselle, tutkimukselle ja sivistykselle sekä uudistaa työelämää. Toimialana emme vain reagoi muutosvoimiin, vaan olemme luomassa ja kehittämässä niitä. Haluamme yhdessä jäsentemme kanssa rakentaa maailman parhaat edellytykset sivistykselle ja osaamiselle

Olemme haastatelleet jäseniämme alaamme vaikuttavista muutosvoimista. Työn muutoksen teemoja kommentoi Turun Aikuiskoulutussäätiön toimitusjohtaja Tommi Forss.

Miten työn muutos vaikuttaa oppilaitoksiin alan toimijoina ja työnantajina?

– Oppilaitokset toimijoina ja työnantajina toimivat samoilla osaajamarkkinoilla kuin muukin työelämä; kaikki haluavat parhaat osaajat tiimiinsä. Osaajien työhön liittyvät motivaatiotekijät ovat viime aikoina monipuolistuneet. Se mikä motivoi yhtä ei välttämättä motivoi toista suhteessa työhön, Forss sanoo.

– Työnantajan tulee huomioida muuttunut suhtautuminen työhön laajalla mittakaavalla; tämä muutos vaikuttaa kaikkeen työelämässä. Joustavia ja motivaatiotekijöihin vetoavia työskentelyvaihtoehtoja mahdollistava kannustava työnantaja on vahvoilla, kun osaaja päättää minne työpanoksensa antaa, Forss jatkaa.

– Työn muutos oppilaitoksissa on lisännyt henkilökunnan toiminnan vastuuta, tekemisen itsenäisyyttä ja työn pirstaleisuutta. Pirstaloitunut työ taas tuo mukanaan tunteen kiireestä ja työn hallinnan vaikeudesta. Tässä toimivat järjestelmät, hyvät yhteiset käytännöt ja vertaistuki ovat hyviä apuvälineitä, toteaa Forss.

– Työn tekemisen uudet tavat mahdollistavat onnistuneen tiimityön käyttämisen erityisesti oppilaitoksissa. Oma osansa on myös johtamisella – onnistunut johtamiskulttuuri tukee uutta tapaa tehdä työtä, Forss sanoo.

Miten työn muutos vaikuttaa siihen, minkälaista koulutusta järjestetään ja miten tämä hoituu käytännössä?

– Työn kompleksisuuden lisääntyminen, digitalisaation mukanaan tuomat muutokset ja ihmisten uudenlainen suhtautuminen työhön yleisesti tuo mukanaan elementtejä, joihin aiemmin työssä ei ole törmätty. Oppilaitosten asiakkaiden toiveet ovat työn muutoksen myötä moninaistuneet, yksilöllistyneet ja täsmentyneet. Enää ei oppilaitoksissa voida tarjota kaikille asiakkaille samaa, vaan yksilölliset toiveet, ominaisuudet ja tarpeet tulee huomioida entistä tarkemmin, Forss sanoo.

– Työn muutos johtaa väistämättä siihen, että uuden oppimista tarvitaan läpi elämän. Elinikäisen oppimisen merkitys kasvaa työn muuttuessa, aiemmin opittua voi hyödyntää uuden oppimisessa, mutta kerran opittu ei välttämättä riitä koko työuran ajan, lopettaa Forss.