Turun yliopiston sosiaalityön ja lastensuojelun työelämäprofessori Oona Ylönen – tutkimustietoon perustuvaa työskentelyä on lastensuojelun työpaikoilla hyvä entisestään vahvistaa

Tutkitun tiedon merkityksestä puhutaan yhä enemmän ja sen hyödyntämistä korostetaan niin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin työelämän muutoksessa. Tutkitun tiedon merkitys yhteiskunnan joka tasolla on vain kasvussa. Katsomme, että tutkittua tietoa tulee hyödyntää päätöksenteossa voimakkaammin. Halusimme kuulla, miten tämä onnistuu eri aloilla. Haastattelimme Turun yliopiston työelämäprofessori Oona Ylöstä hänen työstään sosiaalityön ja lastensuojelun tutkimuksen ja käytännön sillanrakentajana.

Olet Turun yliopiston sosiaalityön ja lastensuojelun työelämäprofessori. Kerro hieman työstäsi ja itsestäsi.

Ajatus työelämäprofessuurin saamisesta lastensuojelukysymysten äärelle Turkuun syntyi lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämiseen tähtäävän Lape-muutosohjelman keskusteluissa. Rahoittajiksi löytyi kolme Varsinais-Suomen alueella toimivaa säätiötä*). Lastensuojeluun liittyy kova muutospaine samalla, kun monista vaikeista tehtävistä selviydytään joka päivä erinomaisesti. Lastensuojelun sosiaalityössä tarvitaan laajaa tietopohjaa ja asiantuntijuus kehittyy vähitellen ja eri reittejä pitkin. Tehtävänäni on olla mukana pohtimassa ja vahvistamassa tätä oppimisen jatkumoa sekä vuoropuhelua yliopiston ja käytännön työn välillä.

Opiskelin sosiaalityöntekijäksi Tampereen yliopistossa ja tein erikoistumiskoulutukseni Turun yliopistossa. Olen tehnyt töitä lastensuojelun parissa sekä julkisella sektorilla että järjestöissä asiakastyön, kehittämisen ja johtamisen näkökulmista. Ala on minusta valtavan kiinnostava ja se haastaa jatkuvasti uuden oppimisen äärelle. Erityistä iloa nykyisessä tehtävässäni on tuonut mahdollisuus säännölliseen keskusteluun ja yhteiskehittämiseen kokemusasiantuntijanuorten kanssa.

Millaista yhteistyötä teet sekä yliopiston sisällä että ulkopuolisten tahojen kanssa?

Liikumme työparini Outi Linnossuon kanssa tutkimuksen, opetuksen ja käytännön sosiaalityön yhdyspinnoilla. Työelämän tiedontarpeet eivät vielä kulkeudu riittävällä tavalla tutkimustuloksiksi asti ja toisaalta tutkimustietoon perustuvaa työskentelyä on lastensuojelun työpaikoilla hyvä entisestään vahvistaa. Yliopiston sisällä on ollut avartavaa päästä Sote-akatemian kautta keskusteluihin eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Nyt olemme esimerkiksi rakentamassa sisältöjä osaamispuu.fi–alustalle yhdessä sosiaalityön, psykologian, kasvatustieteen, logopedian ja hoitotieteen huipputyyppien kanssa. Ilmiöt, joiden vaikutuksia lastensuojelun eri areenoilla ratkotaan, ovat yhteisiä monen muun asiantuntijuusalan tehtävien kanssa. On tärkeää tavoitella yhteistä ajattelua ja yhteisen tiedon muodostumista.

Monenlaista on meneillään myös lastensuojelun työpaikkojen ja erityisesti kuntien kanssa, vaikka käytännön lastensuojelua kuormittaa pandemiatilanne ja sen seurannaisvaikutukset lasten elämässä. Alueen yhtenä erityispiirteenä on kaksikieliset kunnat ja erityisesti ruotsinkielisen lastensuojelun toimintamahdollisuudet mietityttävät.

Mihin mielestäsi työelämäprofessorin tehtävässä tulisi erityisesti panostaa?

Työelämäprofessuurit ovat nähdäkseni rakentuneet keskenään hieman erilaisille profiileille. Omassani on kyse aika arkisesta kehittämisestä yhteistyössä muiden kanssa. Työssäni on kyse erityisesti yliopiston tehtävästä toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Kyse on aika pitkälle erilaisten perustehtävien yhteensovittamisen kysymyksistä sekä yliopistolla että käytännön työpaikoissa ja siitä, mitä asioita eri työnantajat odottavat työntekijöidensä tekevän. Kun liikutaan opetuksen, tutkimuksen ja käytännön työn yhdyspinnoilla, ollaan useimpien tahojen näkökulmasta hieman perustehtävästä sivussa. Silti näitä maailmoja tulisi pyrkiä kuromaan lähemmäs toisiaan.

*) Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet r.s.
Johanna och G.A. Petrelius stiftelse
Kommunalrådet C.G. Sundells stiftelse sr.