Turun yliopiston Hannula: yliopistojen kumppanuusmalleja tulee kehittää kohti pitkäjänteistä yritysyhteistyötä ja kumppanuuksia
Osaamisella, tutkimuksella ja koulutuksella on keskeinen rooli koronan jälkeisen maailman rakentamisessa. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta, jatkuva oppiminen ja korkeakoulutus ovat perusta, jolla Suomi nousee. Niihin panostamalla saamme hyvät edellytykset pärjätä globaalissa kilpailussa.
Kun tarkastelemme nykyisiä panostuksia tutkimus- kehittämis- ja innovaatio (TKI) toimintaan, on Suomella vielä tekemistä. Tutkimus- ja kehittämismenojen suhde bruttokansantuotteeseen on tärkeissä kilpailijamaissa pääsääntöisesti kasvanut tai ainakin säilynyt entisellään viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomessa suhde on laskenut. Suomen julkisen TKI-rahoituksen pitäisi kasvaa miljardilla eurolla ja yksityisen rahoituksen yli 2 miljardilla vuosikymmenessä.
Julkisia euroja tulisi suunnata siten, että ne kannustavat tekemään yksityisiä sijoituksia. Miten voisimme toimia, jotta onnistumme siinä? Kysyimme asiaa Turun yliopiston vararehtori Mika Hannulalta.
Miten saamme yrityksiä investoimaan nykyistä enemmän TKI:hin?
– Tämä on laaja kokonaisuus, jonka onnistuminen koostuu monesta tekijästä. Ensimmäisenä otan esiin rahoituksen ja sen, kuinka paljon ja millaisia rahoitusinstrumentteja on tarjolla erilaisille yhteisrahoitteisille TKI-hankkeille. Sen rinnalla tulee huomioida, millaisia rahoitusinstrumentteja on olemassa yritysten oman TKI-toiminnan tukemiseksi. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota opiskelija- ja tutkijaliikkuvuuteen yrityselämän ja yliopiston välillä, ja siihen millaisia tukimuotoja liikkuvuuteen on tarjolla, Hannula toteaa.
– Tärkeää on myös yliopistojen aktiivisuus ja innovatiivisuus uusien ketterien yhteistyömallien luomisessa. Kysyisin myös, miten näkyvää ja tehokasta on teknologiansiirto olemassa olevan elinkeinotoiminnan uusiutumiseksi? Miten teemme yhteistyötä verkostojen kanssa ja hyödynnämme ekosysteemitoimijoita esimerkiksi tiedon levittämisessä, Hannula kysyy.
– Keskeistä on myös, onko yliopistoihin luotu palveluja ja tukea yritysyhteistyöhön, Business Collaboration -toimintaan. Yliopistojen oma aktiivisuus erilaisissa verkostoissa on oleellista, kuten alueellisen triple helix-mallin toimiminen. korostaa Hannula.
Kuinka saamme houkuteltua Suomeen TKI-toimintaa ja mikä yliopistojen rooli tässä on?
– Ensinnäkin yliopistojen kumppanuusmalleja tulee kehittää kohti pitkäjänteistä yritysyhteistyötä ja kumppanuuksia. Tarvitsemme huippuosaamisen lisäksi myös kykyä tunnistaa innovaatiot ja kykyä tuotteistaa ne; yliopistossa tulee siis myös investoida oman osaamisen ja asiantuntemuksen vahvistamiseen, sanoo Hannula.
– Nähdäkseni yliopistoihin tulisi luoda kunnollinen tuki ja toimivat palvelut yritysyhteistyöhön. Yliopistoissa tulisi myös ymmärtää, että soveltava ja perustutkimus eivät ole keskenään ristiriidassa. Esimerkiksi tekniikka tieteenalana on jo luonteeltaan hyvin soveltava. Tekniikan tutkimuksen arvo tulisi ymmärtää tieteen kentässä nykyistä paremmin, painottaa Hannula.
– Yritystukia tulisi siirtää olemassa olevan teknologian tukemisesta kohti uuden teknologian luomista ja käyttöönottoa. Lisäksi yliopistojen tutkintojen työelämärelevanssiin tulisi panostaa nykyistä enemmän, Hannula lopettaa.