Toimiva yhteistyö oppilaitosten ja yritysten välillä edellyttää jatkuvaa ja avointa vuoropuhelua – case TAKK ja Lännen Palveluyhtiöt

Yhteistyö yritysten kanssa on lisääntynyt ammatillisessa koulutuksessa, ilmenee Sivistan koulutus- ja tutkimusalan barometrista ja toimialakatsauksesta vuodelta 2022. Myönteinen kehitys on jatkunut edellisestä vuodesta. Ammatillisen koulutuksen kohdalla on hyvä muistaa, että emme puhu vain nuorten koulutuksesta. Tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskelee vuositasolla noin 340 000 opiskelijaa, joista reilu puolet on iältään 15–24-vuotiaita ja vajaa puolet yli 24-vuotiaita.

Oppilaitosten ja yritysten yhteistyö on parhaimmillaan pitkäjänteistä ja tavoitteellista toimintaa, joka rakentuu luottamuksen ja molemminpuolisen hyödyn varaan. Yritykset saavat osaavaa työvoimaa ja oppilaitokset arvokasta tietoa työelämässä tarvittavista tiedoista ja taidoista. Opiskelijoille yhteistyö antaa oivallisen reitin työllistyä.

Halusimme kuulla, miten molempia osapuolia hyödyttävä yhteistyö toimii ja mitä se edellyttää.
Haastattelimme Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKKista talotekniikan ja kiinteistöhoidon koulutussuunnittelija Heikki Mahlamäkeä, talotekniikan ja kiinteistöhuollon kouluttaja Juri Mynttistä, Lännen Palveluyhtiöistä työnjohtaja Jani Savolaista, henkilöstöasiantuntija Katariina Lampilaa ja oppisopimusopiskelija Mika Pakkasta.

Minkälaista yhteistyötä olette tehneet?

– Yhteistyötä on tehty pitkään. Omaa kokemusta on vuodesta 2009, jolloin tutkinnon perusteet vaihtuivat. Katsoimme tuolloin paikkakuntakohtaisesti, miten alueelle työllistyy. Suunnittelimme yhdessä yritysten kanssa, mihin suuntaan opetusta tulee kehittää niin, että opiskelijat työllistyvät. Yhteistyö on edelleen tiivistä. Yritykset tarjoavat tärkeitä harjoittelupaikkoja ja joskus koulutuksesta valmistutaan suoraan yrityksen palvelukseen, voimme huomioida tämän jo hakuilmoituksessa. Kun on yrityksen nimi käytössä, se houkuttaa, aloittaa Heikki.

– Hyvä yhteistyö on jatkunut vuosien ajan ja sitä vielä helpottaa se, kun Lännen Palveluyhtiössä on meiltä valmistuneita henkilöitä työnjohtajina. Kanssakäyminen on luontevaa ja välit luottavaiset, kertoo Juri.

– Meillä on monia onnistuneita tarinoita molemminpuolisista hyödyistä, kun me yrityksenä saamme rekrytoitua hyviä osaajia ja oppilaitoksen koulutuksen kautta löytyy työpaikka, Katariina toteaa.

Mitä hyötyä olette kokeneet saavanne yhteistyöstä?

– Saamme yrityksistä toiveita siitä, mitä opiskelijoille olisi hyvä opettaa. Usein tutkinnon perusteet laahaavat jäljessä. On tärkeää saada ajantasaista tietoa, jota voimme koulutuksissa huomioida. Kun toimialamme yrityksillä on vaikkapa uusia kohteita, niin saamme hyviä esimerkkejä meille, Heikki ja Juri sanovat.

– Meillä on ollut paljon harjoittelijoita. Näemme melko nopeasti heidän osaamisensa ja kyvykkyyden, ja sitten voimmekin ottaa heidät oppisopimuksella taloon. Saamme myös paljon hyödyllistä tietoa TAKKista, kertoo Jani.

– Haluamme yrityksessämme tuoda esiin, että maksamme opiskelijoille palkan myös koulupäiviltä. Se on tavallaan bonus, jolla osoitamme, että pidämme arvossa sitä työpanosta, mitä me saamme. Kun opiskelija saa palkan, ei ole sitä haastetta, että opiskelija keskittyisi vain tekemään töitä, eikä osallistuisi opetukseen lähipäivinä, Katariina painottaa.

– Olen oppinut paljon niin täällä yrityksessä kuin myös koulussa. Hienosti on mennyt opitun teorian hyödyntäminen käytännön työssä, Mika lisää

Mitä hyvän yhteistyön syntyminen edellyttää molemmilta?

– Pidämme tiivistä yhteyttä. Olemme säännöllisesti puhelimitse yhteydessä ja kyselemme, miten oppilaat ovat pärjänneet. Kun yrityksissä on meidän entisiä opiskelijoita, niin luottamus tulee tavallaan automaattisesti, sanoo Juri.

– Kyllä, tarvitaan avointa vuoropuhelua. Ei se toimi, jos oppilas vaan lähetetään meille, eikä sitten olla enää yhteydessä, Jani toteaa.

– Kun tulin taloon, suhteet yrityksiin olivat jo kunnossa. Täytyy muistaa, että kunkin pitää myös itse ottaa vastuu siitä, että yhteistyö toimii nyt ja tulevaisuudessa. Yksittäinen kouluttaja on avainasemassa. Hänen pitää huomioida opiskelijoiden aikaisempi osaamisen ja tarjota sellainen työelämän paikka, jossa opiskelija pääsee näyttämään kyntensä. Se ei toimi, jos kouluttaja vain sanoo, että hae paikka jostakin. Jokaista pitää auttaa alkuun, sanoo Heikki.

Kaikki haastateltavat painottavat henkilökohtaistamisen merkitystä, se on yhteistyön onnistumisen kannalta erittäin tärkeää, pitää nähdä oppijasta, mihin hänestä on.

– Me taas kannamme vastuun siitä, että meillä pääsee aidosti siihen työhön, mitä on opiskellut. Kun henkilö tulee vaikkapa tekniseksi harjoittelijaksi, emme laita hänelle harjaa käteen, vaan varmistamme, että hän saa keskittyä juuri tekniseen harjoitteluun, Katariina ja Jani toteavat.

On tärkeää löytää juuri tälle alalle sopivat ihmiset

– Olisi tärkeää myös rakentaa kiinteistöpalvelualan ammatti-identiteettiä. Sitä työtä pitäisi tehdä kaikkien yhdessä. Samalla pitäisi tuoda työn monipuolisuutta paremmin esiin. Esimerkiksi kiinteistönhoitajan vastuulla voi olla kymmenien miljoonien kiinteistöomaisuuden hoitaminen. Tästä syystä on tärkeää löytää juuri tälle alalle sopivia ihmisiä, sanoo Mika.

– Se on totta. Opetushallituksessa on työryhmä, jossa teemana on alan vaikuttavuuden lisääminen. Nythän se on aika lailla alamaissa. Verrattuna vaikka viiden vuoden takaiseen aikaan, opintoihin hakijoita on nykyään vain viidesosa siitä. Tätä pitäisi ajatella myös niin, että parasta vaikuttavuutta yrityksille on, kun henkilöt pysyvät työssään. Siihen tarvitaan myös positiivisia viestejä; pitää kertoa, kun menee hyvin, Juri painottaa.

– Suurin osa meidän firman työntekijöistä viihtyy alalla ja hommia kyllä riittää kaikilla, sanoo Jani.

Kiinteistönhoitaja on kuin kymmenottelija

– Kiinteistönhoitaja on kuin kymmenottelija, jonka täytyy tietää ainakin kymmenestä eri asiasta. Työn monipuolisuus ei aina oikein tule esille. Jos vaikka googlettaa sanalla kiinteistönhoito, vastaukseksi tulee puhtaus ja tällöin helposti luullaan, että ala on vain siivousta. Tosiasiassa siihen liittyy paljon muuta kuten teknisten laitteiden koordinointia ja hallintoa. Alan arvostuskin huomataan vasta sitten, kun jokin ei toimi. Jos kiinteistönhoitaja on sairaana ja talo kylmänä, se kyllä huomataan. Ihminen ei aina osaa arvostaa, kun kaikki toimii, Juri avaa.

– Totta. Ja kun alasta haluaa lisää tietoa, niin vastauksena pitäisi pikemminkin olla automaatio. Tekniikan sanat, kuten digitalisaatio, kuvaavat alaa paremmin, kun miettii kaikkea sitä teknologiaa ja kiinteistöihin liittyvää automaatiota, mitä on käytössä, yrityksen edustajat toteavat.

Ovatko nykyiset rahoitusinstrumentit tarpeeksi joustavia?

– Kyllä tuntuisi tällä hetkellä olevan. Joustavuus on hyvä asia. Opiskelija voi siirtyä omaehtoisen opiskelun ja oppisopimuksen välillä, Juri pohtii.

Lopuksi kysyimme yleisiä kokemuksia ja näkemyksiä opiskelusta ja työnteosta sekä yhteistyön käytännöistä.

– Teen täysipainoisesti kiinteistönhoitajan työtä ja opin sitä kautta todella paljon. Jokainen rakennus on erilainen ja se pitää ottaa työssä huomioon. Koulutuksesta saan hyvää yleistä tietoa ja hyviä yksityiskohtaisia vinkkejä, joita voi soveltaa käytännössä. On hyvä tietää teoriaa ja sitä, miten asiat toimivat yleisesti, Mika toteaa.

– Olemme räätälöineet paljon yksittäisiä tutkinnon osia ja olemme myös miettineet paikallisia tutkinnon osia yritysten tarpeisiin; viimeisen vuoden aikana näin on toimittu noin kymmenen yrityksen kanssa. Se on ottanut hyvin tulta alleen, kun yritys pystyy itse määrittämään mitä tarvitsee. Oppilaitoksella ja yrityksellä on erilaiset roolit; kaikkea ei pysty opettamaan, pitää päästä tekemään asioita myös käytännössä. Olemme lisänneet työssäoppimista, kun työ opettaa enemmän kuin koulun penkki. Käytännön osaaminen tuo myös rohkeutta lähestyä entuudestaan tuntemattomia ongelmia, sanoo Juri.

– Koulutus alalle on kuin ajokortti. Kaikki, jotka saavat kortin, tietävät etteivät ole heti valmiita huippukuskeja, mutta se on lähtökohta kehittymiselle, Heikki hymyilee.

Faktaa:

Mitä on ammatillinen koulutus?

Ammatillinen koulutus on tarkoitettu sekä perusopetuksen päättäneille nuorille ja muille vailla ammatillista tutkintoa oleville että työelämässä jo oleville aikuisille. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan ammatillista osaamista. Se kehittää osaltaan työelämää ja vastaa työelämän osaamistarpeisiin, edistää yrittäjyyttä sekä tukee elinikäistä oppimista.