TKI-rahoitusta on kasvatettava, jotta koronakriisistä noustaan
Hallitus julkisti 23.4. tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tiekartan. Asiakirja on odotettu vastaus suureen lupaukseen: vuonna 2030 Suomi käyttää neljä prosenttia bruttokansantuotteesta uuden luomiseen TKI-toiminnalla.
Maailma ei ole pysähtynyt koronasta huolimatta. Uutta tietoa luodaan ja uusia teknologioita otetaan käyttöön. Markkinat elävät ja muuttuvat koko ajan, kuten myös asiakkaiden ja kuluttajien odotukset.
On varmaa, että jotkin maat nousevat kriisistä jaloilleen toisia nopeammin. Suomen koko hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu osaamisen varaan ja se rahoitetaan teollisuuden viennillä.
Suomi tarvitsee juuri nyt työkaluja, joilla parannetaan työllisyyttä, luodaan uutta yritystoimintaa ja tuetaan ilmastokestävän talouden syntyä.
Hallituksen julkistama TKI-tiekartta tunnistaa hyvin Suomen kehittämistarpeita, kuten osaamistason nostamisen sekä yhteistyön yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välillä.
Tiekartan suuri heikkous on kuitenkin siinä, että se ei tarjoa vastausta suurimpaan kysymykseen: miten tavoite saavutetaan. Eurot loistavat poissaolollaan paperissa. Tiekartassa tunnistetaan ympäröivä maasto, mutta itse tie on jäänyt merkkaamatta.
Tiekarttaa pitääkin ryhtyä tarkistamaan niin, että rahoitus saadaan mukaan. Jotta tavoitteeseen päästään vuoteen 2030 mennessä, aikaa ei ole hukattavaksi. Julkisen TKI-rahoituksen pitää kasvaa miljardilla euroa ja yksityisen rahoituksen yli 2 miljardilla vuosikymmenessä.
Julkisia euroja on suunnattava siten, että ne kannustavat tekemään yksityisiä sijoituksia. Tarvitaan maailman kärkitason tutkimusta ja tutkimusympäristöjä, ketterää yhteiskehittämistä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välillä sekä kykyä ottaa riskejä.
Ensimmäinen mahdollisuus tehdä hyviä päätöksiä tulee jo toukokuun lisätalousarviossa. Viimeistään elokuun budjettiriihessä on aika näyttää, että tiekartan kanssa ollaan tosissaan.
Kirjoitus on julkaistu Talouselämän Tebattina 18.5.2020.
Heikki Holopainen
johtava asiantuntija, Sivistystyönantajat
Heikki Kuutti Uusitalo
innovaatiopolitiikan päällikkö, Teknologiateollisuus