» Uutishuone » Uutiset » Tieteen vaikuttavuus näkyy arjessa

Tieteen vaikuttavuus näkyy arjessa

Vaikuttavuus oli aiemmin tällä viikolla julkaistun Tieteen tila -selvityksen erityisteemana. Raportti tuo hienosti esiin tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuuden laaja-alaisuuden ja moninaiset reitit.

Tieteen vaikuttavuutta ei voikaan jättää vain tutkijoiden kontolle, eikä sitä voi arvioida vain tietystä kapeasta näkökulmasta. Vaikuttavuus ei ole vain tutkimustulosten välitöntä soveltamista ja kaupallista hyödyntämistä, vaan koko yhteiskunnan toiminnan perusta.

Tiede on näkyvästi tai näkymättömänä läsnä lähes kaikessa tekemisessämme. Emme useinkaan tule pohtineeksi, että tiede on perustana päivittäin käyttämiemme laitteiden ja palveluiden ja jopa syömämme ruoan taustalla. Tiede näkyy arjessa myös ammatillisten käytäntöjen kehittäjänä ja päätöksenteon pohjana. Kenties kuitenkin kaikkein tärkeimpänä vaikuttavuuden muotonaan, tiede rakentaa sitä ymmärrystä, jonka varassa toimimme maailmassa ja suhtaudumme itseemme, toisiimme ja ympäristöömme. Yksittäisillä uraauurtavilla tutkimustuloksillakaan ei ole suurta merkitystä, mikäli koko vaikuttavuuden moninaisuus ei toteudu.

Tällaisessa vaikuttavuuden keskinäisriippuvuuden verkostossa on keskeistä, että kaikki toimijat kysyvät itseltään kennedyläisittäin, mitä minä itse voisin tehdä vaikuttavuuden eteen.

– Kysymyksen pitäisi ajaa meidät pohtimaan vaikuttavuutta laaja-alaisesti ja tekemään tutkimusta avoimesti ja yhdessä erilaisten toimijoiden kesken. Muun muassa korkeakoulujen ja muun työelämän välisessä yhteistyössä on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, sanoo Sivistystyönantajien puheenjohtaja Jukka Mönkkönen
Tutkimuksen vaikutukset syntyvät verkostoissa ja tulevat osaksi yhteiskunnan toimintaa yhdessä tekemisen kautta. Avoimen tieteen ja innovaatioiden toimintatapojen levittäminen ja uudenlaiset yhdessä tekemisen tavat nousevat arvoon arvaamattomaan vaikuttavuuden vahvistamisessa.

Kun koko tutkimusprosessi avataan ja siihen osallistuu joustavasti erilaisia toimijoita pitkin matkaa, uudet ajatukset ja tieto kehittyvät nopeammin, leviävät nopeammin ja erilaiset vaikuttavuuden kulmat rakentuvat mukaan koko tutkimusprosessiin. Avoimen tieteen ja innovaation toimintatavoilla ja yhteiskehittämisellä vältytään monilta tiedonsiirtymisen ongelmilta. Kun asioita on pureskeltu yhdessä, uusi tieto on myös helpommin omaksuttavissa ja edelleen kehitettävissä ja hyödynnettävissä.

– Yksi keskeinen kysymys jatkopohdintoihin onkin se, kuinka parhaiten tuemme avoimen tieteen ja innovaatioiden kehittymistä, ei vain tiedeyhteisössä, vaan kaikkien yhteiskunnan toimijoiden osalta, määrittelee Mönkkönen.
Suomen kaltaiselle pienelle ja ketteränä pidetylle maalle on tärkeää, että maailman tutkimustieto on mahdollisimman avoimesti saatavilla, ja että olemme laajasti verkostoissa tätä tietoa kehittämässä ja hyödyntämässä.

Tieteen tila 2016 -raportti.

Lisätietoja:
Jukka Mönkkönen, puheenjohtaja, Sivistystyönantajat, 040 7288 057
Teemu Hassinen, toimitusjohtaja, Sivistystyönantajat, 050 5627 004

Jaa

Seuraa