Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia koronaepidemian jälkeenkin
Pitkän aikavälin vastaus osaajapulaan on määrätietoinen kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoiminen Suomeen. Vaikka koronakriisi on edelleen päällä, liikkuvuutta on rajoitettu ja talous sakkaa, eivät Suomen pitkän aikavälin haasteet ole poistuneet. Väestö vanhenee ja työvoima vähenee, eikä työn tuottavuus tunnu lisääntyvän riittävästi hyvinvointipalvelujen ylläpitämiseksi. Tarvitsemme lisää osaamista ja osaavia työntekijöitä.
Suomeen tutkintoa tekemään saapuvat kansainväliset opiskelijat on ryhmä, johon kannattaa kiinnittää enemmän huomiota. Nykyisin korkeakoulututkinnon suorittaa Suomessa vuosittain noin 5 000 ulkomaan kansalaista. Tavoitteena pitää olla määrän moninkertaistaminen ja suurin osa valmistuneista pitäisi saada työllistymään Suomeen, jotta voidaan vastata yhteiskunnan kasvavaan osaajatarpeeseen. Koulutus- ja osaamisperusteisen maahanmuuton kunnianhimoisena tavoitteena onkin oltava työikäisen väestön vähentymisen lieventäminen ja jopa 2030-luvulla uhkaava Suomen väkiluvun vähenemisen ehkäiseminen.
Tämä edellyttää oleskelulupien käsittelyn nopeuttamista. Hakemukset seisovat pahimmillaan jopa puoli vuotta. Lisäksi hallituksen linjaus valmistuneiden opiskelijoiden oleskelulupien pidentämisestä tulee laittaa nopeasti täytäntöön. Jotta osaajat työllistyvät, heidän työelämäkontaktejaan ja kielitaitoaan pitää vahvistaa jo opiskeluaikana. Suomea pitää myös markkinoida kansainvälisesti korkeatasoisena opiskelumaana sekä turvallisena ja puhtaana asuinpaikkana.
Kiinnostus suomalaista korkeakoulutusta kohtaan on kasvussa. Korkeakoulujen vuodenvaihteen yhteishaussa vieraskielisiin ohjelmiin oli yli 20000 hakijaa, 8000 enemmän kuin viime vuonna. Nyt on katsottava koronaepidemian jälkeiseen aikaan ja voimistettava niitä hyviä kansainvälisyyttä lisääviä toimenpiteitä, joita on laitettu liikkeelle.
Kirjoitus on julkaistu mielipiteenä Helsingin Sanomissa 5.5.2020.
Heikki Holopainen
johtava asiantuntija, Sivistystyönantajat