Skip to content
» Uutishuone » Uutiset » Suomesta valmistuneet ja työhön jääneet kansainväliset osaajat: opetuksesta kiitosta, työn löytämiseen lisää keinoja ja lupaprosessit sujuviksi

Suomesta valmistuneet ja työhön jääneet kansainväliset osaajat: opetuksesta kiitosta, työn löytämiseen lisää keinoja ja lupaprosessit sujuviksi

Suomalainen koulutus houkuttelee maahamme uusia osaajia. Vuonna 2017 ulkomaalaiset suorittivat Suomessa yhteensä 3776 korkeakoulututkintoa. Työperäisen maahanmuuton rinnalla puhumme koulutusperäisestä maahanmuutosta. Koska yhteiskuntamme elää ja kasvaa osaamisesta ja osaajista, tulee varmistaa, että koulutusperäisen maahanmuuton kautta tie suomalaiseen työelämään on sujuva ja vailla turhaa byrokratiaa.

Kansainvälisten osaajien tie Suomeen

Halusimme selvittää, miten suomalaisissa korkeakouluista valmistuneet ja tänne työllistyneet kansainväliset opiskelijat ovat löytäneet tiensä suomalaisen työelämään.

Haastattelimme kuutta jo muutamia vuosia Suomessa työskennelleitä kansainvälisiä osaajia ja kysyimme heiltä muun muassa, miten työpaikan löytyminen Suomessa onnistui. Tiedustelimme myös lupaprosessien sujuvuudesta sekä suomalaisesta työelämästä ylipäätään.

Haastateltavat ovat aikoinaan tulleet Suomeen opiskelemaan, taustalta löytyy eri syitä. Osa heistä on tullut Suomeen opiskelijavaihdon kautta, osa hakenut suoraan kansainvälisiin maisteriohjelmiin, jotkut tulivat perhesyistä ja hakeutuivat sen jälkeen opiskelemaan. Kaikkien haastateltujen valmistumisesta on kulunut muutamia vuosia, ja suuri osa on työskennellyt tänä aikana eri organisaatioissa pääasiassa yksityisellä sektorilla, mutta myös julkisella puolella. Haastateltavista puolet tulivat Suomeen EU-maista, puolet taas EU:n ulkopuolelta. Suomessa he suorittivat tekniikan, liiketalouden ja oikeustieteen tutkintoja. Opiskelunsa haastateltavat ovat suorittaneet Haaga-Heliassa, Turun yliopistossa, Vaasan ammattikorkeakoulussa sekä Åbo Akademissa.

Kaikki haastateltavat ovat asettuneet pysyvästi Suomeen. Alla koottuna heidän tarinansa. Jatkamme aiheen käsittelyä, seuraavaksi keskitymme siihen, miten korkeakoulut kehittävät kansainvälisiä palveluitaan.

Työelämään mukaan jo opintojen aikana

Kaikki haastateltavat halusivat tehdä töitä heti opintojensa ohella. Taustalla olivat niin taloudelliset seikat kuin halu saada osaamistaan vastaavaa työtä sekä löytää paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Usealla oli jo taustalla kotimaassa suoritettu tutkinto ja kokemusta työelämästä. Suomesta he hakivat omaan osaamisen täydentämiseen sopivaa koulutusta ja siihen liittyvää työtä. Kaikki työskentelivät opintojensa aikana ja töitä etsittiin nimenomaan omalta alalta.

Oma aktiivisuus työn löytämisessä nousi kaikissa haastatteluissa vahvasti esille. Mahdollisten työpaikkojen ja -tehtävien tarkka analysointi, työhakemuksiin panostaminen, verkostojen luominen mainittiin useaan kertaan. Töitä työpaikan eteen sai tehdä hartiavoimin, mutta kaikilla se myös tuotti tulosta. Erilaisten polkujen kautta he ovat löytäneet paikkansa suomalaisessa työelämässä ja antavat panoksensa yhteiskuntaamme.

Lupa-asioissa vielä tehtävää

EU-alueelta tulevilla opiskelijoilla ei esiintynyt ongelmia, mutta sitä vastoin EU-ulkopuolelta saapuvat kohtasivat monenlaisia haastavia tilanteita. Osa liittyi työtuntien rajoituksiin; he saivat työskennellä opintojensa ohella ainoastaan 25 tuntia viikossa, vaikka työnantajalla olisi ollut tarve suurempaan tuntimäärään, ja opiskelija olisi halunnut työskennellä enemmän. Lisäksi ongelmia oli lupaprosessien pitkässä kestossa ja byrokratiassa; saman työnantajan palveluksessa projektin vaihtumisen myötä piti lupia hakea toistuvasti uudestaan. Myös samoja tietoja piti toimittaa useampaan kertaan. Yksi haastateltavista oli asunut, opiskellut ja tehnyt töitä Suomessa usean vuoden ajan, mutta joutui silti lupabyrokratia syövereihin.

Hyvä vastaanotto työyhteisöissä

Haastateltavat korostivat mutkatonta suomalaista työelämää. Työpaikan löytäminen ei ollut helppoa, mutta sen löydyttyä asiat sujuivat hyvin. He kokivat tulleensa hyvin vastaanotetuiksi työyhteisöissä ja saivat tukea kollegoiltaan. Haastatteluissa mainittiin, että Suomessa on matala hierarkia ja kaikki saavat äänensä kuuluville. Osa korosti, että suomalainen työelämä tuntui helpommalta verrattuna kotimaan vanhakantaiseen työkulttuuriin.

Opintoihin lisää tietoa suomalaisesta työelämästä

Suomalainen koulutus ja opetus saivat haastateltavilta kiitosta. Siihen oltiin kauttaaltaan tyytyväisiä; opetuksen sisältö, itse opetus ja metodit saivat hyvää palautetta. Lisäksi osalla oli erittäin hyviä kokemuksia rekrytointipalveluiden toiminnasta ja siitä, he miten saivat opastusta työelämään.
Kehitettävää haastateltavat näkivät suomalaisen työelämätietoisuuden sisällyttämisessä opintoihin. Lähes kaikki korostivat, että opintoihin kaivattiin enemmän tietoa suomalaisesta työelämästä, sen pelisäännöistä ja työkulttuurista. Lisäksi toivottiin monipuolisempaa työelämä- ja yritysyhteistyötä. Heillä kaikilla oli kokemuksia siitä, miten tärkeää oma aktiivisuus on työpaikan etsimisessä ja millaista apua sen suhteen voisi olla tarjolla. Suomen kielen osaaminen korostui monessa haastattelussa. Suurin osa katsoi, että suomen kielen opiskelua pitäisi olla huomattavasti enemmän ja sen tulisi myös olla pakollista.

Kaiken kaikkiaan haastattelut antoivat selkeän kuvan siitä, että suomalainen koulutus ja omaan alaan liittyvä työ on kansainvälisille opiskelijoille houkuttelevaa. Meidän tulisikin Suomessa tarkasti ja kokemuksista ammentaen ottaa oppia, miten voisimme vielä parantaa kansainvälisten osaajien tietä koulutukseen ja sieltä suomalaisille työpaikoille. Me tarvitsemme kaikkien osaamista.

Lisätietoja,
Piia Alvesalo, p. 0408609233
viestintäpäällikkö, Sivista

Jaa

Seuraa

Scroll To Top