Suomen tiedepalkinnon 2019 saaja professori Heli Jantunen: saan luoda uutta mahtavan tiimin kanssa
Professori Heli Jantunen Oulun yliopistosta sai vuoden 2019 Suomen tiedepalkinnon. Palkinnon jakoi tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko Helsingissä 17.6. järjestetyssä Tiedefoorumissa.
Professori Heli Jantunen tunnetaan kansainvälisesti pioneerityöstään keraamisen elektroniikan parissa. Jantusen ryhmässä kehitetyllä menetelmällä keraamikomponentteja kyetään aiemmasta poiketen valmistamaan huoneenlämmössä ja yhdistämään lämpöherkkiin elektroniikan puolijohde- ja polymeerimateriaaleihin.
Jantunen väitteli tekniikan tohtoriksi vuonna 2001 Oulun yliopiston sähkötekniikan osastolla. Hän suoritti 1980-luvulla monipuolisia maisteriopintoja, joiden jälkeen hän siirtyi 10 vuodeksi teollisuuteen ja palasi 1999 Oulun yliopistoon. Jantunen on tehnyt yhteistyötä yli 40 teollisuuskumppanin kanssa. Hänellä on 76 patenttia.
Professori Jantusen tutkimus on kansainvälisesti verkottunutta, tieteellisesti korkealaatuista ja merkittävää.
Mutta, mistä tutkimustyössäsi oikein on kyse ja miten se näkyy ihmisten arjessa?
– Elektroniikan komponentteja on joka puolella; kotona, autoissa, puhelimissa, prosessiteollisuudessa, lääketieteen tekniikassa ja vaikka missä. Niitä ei nähdä, ne ovat piilossa vaikkapa puhelimen sisällä. Mutta niillä on tärkeä merkitys toimivuuden kannalta esim. liikkeen tuottamisessa. Erikoislaatuisinta näissä keraamikomponenteissa on, että niitä voi valmistaa matalissa lämpötiloissa. Näin ei ole perinteisesti muiden komponenttien kohdalla. Siten esimerkiksi niiden valmistamiseen ei mene paljon energiaa. Niitä voi myös integroida muihin materiaaleihin mm. muoviin, joka ei kestä korkeita lämpötiloja, Jantunen kertoo.
Mikä sai sinut innostumaan tieteen tekemisestä?
– Ilman muuta se, että saa luoda uutta ja viedä asioita eteenpäin! Elektroniikkaahan on kaikkialla. Voin helpottaa ihmisten elämää ja auttaa luonnon säilyvyydessä, esimerkiksi prosessiteollisuus voi tuottaa vähemmän saasteita. Tutkimuksella pitää olla merkitys. Lisäksi hyvässä porukassa on mahtava tehdä yhteistyötä. Kansainvälinen ulottuvuus on myös merkittävä. On mukava tehdä asioita globaalisti; jakaa ideoita ja keskustella. On myös äärettömän tärkeää tehdä yhteistyötä teollisuuden kanssa, jatkaa Jantunen.
Mitä tarvitaan, jotta onnistut tutkimustyössäsi?
– Tiimi on tärkeä. Kovin vähän pystyy yksin tekemään. Pitää myös olla hyvä tekemisen meininki ja hauskaa. Ilmapiirin pitää olla sellainen, että saa myös epäonnistua. Tutkimustyötä pystyy nykyään tekemään vain ulkopuolisella rahoituksella. Vaikka on ihan kannatettavaa, että sitä pitää aina erikseen hakea, niin sen toivoisi olevan jotenkin turvattua. Olen miettinyt tätä asiaa paljon. Jos vain voi luottaa, että rahoitusta saadaan, luo se positiivisen tilanteen ja tuolloin voi myös epäonnistua. Epäonnistumisten kautta on mahdollista luoda jotain täysin uutta ja se on tutkimuksen tekemisessä tärkeää. Hyvä rahoituslähde on esimerkiksi ERC:n rahoitus (mm. erittäin kilpailtu Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n Advanced Grant -rahoitus), jossa rahoituksen saa viideksi vuodeksi. Tutkimusidean pitää olla rajoja rikkova, mutta rahoitus antaa myös mahdollisuuden katsoa laatikon ulkopuolelle, saada aikaan jotain ennakoimatonta, Jantunen lopettaa.
Suomen tiedepalkinto on kahden vuoden välein myönnettävä tunnustus tieteellisestä työstä, joka annetaan Suomessa työskentelevälle tutkijalle tai tutkijaryhmälle. Palkinnon suuruus oli vuonna 2019 suuruudeltaan 100 000 euroa. Tiedepalkinto perustettiin vuonna 1997. Se myönnettiin nyt 12. kerran osana Suomen tiedefoorumia.
Kuva: Juha Sarkkinen