Suomalaiset nuoret edelleen huippuja PISA-arvioinnissa
OECD:n oppilaiden osaamista mittaavan Pisa-arvioinnin (Programme for International Student Assesment) tulokset julkaistiin tiistaina 6.12. Suomesta mukana oli noin 9000 koululaista, jotka ovat pääosin peruskoulun 9.luokan oppilaita eli 15-vuotiaita. Kaiken kaikkiaan testeissä oli yhteensä noin 500 000 oppilasta 72 eri maasta. OECD:n osaamistuloksia mittaavassa PISA-tutkimuksessa vuoden 2015 pääalueena oli luonnontiede.
PISA-2015 arvioinnin tulokset kertovat, että Suomessa osaaminen on edelleen kansainvälisessä vertailussa korkeatasoista. Luonnontieteissä ja lukutaidossa sijoituksemme on pysynyt huippumaiden joukossa. Matematiikassa suomalaisten nuorten osaaminen on edelleen hyvää tasoa, vaikka Aasian ja muutamat Euroopan maat ovatkin Suomea edellä. PISA-tulokset herättävät kuitenkin myös huolta. Tulosten heikkeneminen jatkuu, vaikka mm. lukutaidossa lasku näyttäisi taittuneen. Huolta aiheuttaa etenkin se, että luonnontieteitä heikosti osaavien nuorten osuus on miltei kolminkertaistunut ja huippuosaajien määrä vähentynyt liki kolmanneksella. Luonnontiedettä heikosti osaavien tilannetta synkentää se, että eri pääalueiden tulokset ovat vahvasti yhteydessä keskenään. Heikko osaaminen kasautuu samoille oppilaille ja siihen liittyy usein myös alhainen motivaatio.
Suomessa tytöt ovat olleet selvästi poikia parempia lukutaidossa, luonnontieteissä pojat ja tytöt ovat olleet melko tasavahvoja, mutta matematiikassa pojat ovat olleet osaavampia. PISA- 2015 -arvioinnissa poikien tulokset ovat heikentyneet tyttöjä enemmän luonnontieteellisessä ja matematiikan osaamisessa. Myönteistä tuloksissa on se, että lukutaidossa pojat ovat parantaneet tuloksiaan. Huomionarvoista on myös se, että Suomen tytöt olivat eri maiden tyttöjen vertailussa parhaita lukutaidossa, ja luonnontieteissä toiseksi parhaita.
Vähäinen kiinnostus luonnontieteisiin nousi myös esiin arvioinnissa. Motivaatio opiskella luonnontieteitä ja arvostus luonnontieteitä kohtaan olivat Suomessa selvästi keskimääräistä heikompia tai korkeintaan OECD-maiden keskiarvon tuntumassa. Luonnontieteiden motivaatio- ja asennetekijät ovat kuitenkin vahvasti yhteydessä oppilaiden luonnontieteiden osaamiseen.
PISA-arvionnin tulokset antavat aina mahdollisuuden käydä keskustelua tuloksiin vaikuttavista koulujen ulkopuolisista ja koulujen sisäisistä tekijöistä. Mitä PISA-arvionnin tuloksien perusteella tulisi Suomessa sitten tehdä, jotta oppimistulokset ja osaaminen ovat tulevaisuudessa edelleen huippua? Pohdittavaa ja tehtävää riittää siinä, miten pidämme heikoimmat oppilaat edelleen mukana, mutta toisaalta huomioimme entistä paremmin myös lahjakkaat oppijat. Heillä on oikeus kykyjensä mukaiseen opetukseen, kuten myös heikoimmilla oppilailla. Oppilaiden erilaisuus, asenteet ja motivaatiotekijät vaikuttavat oppimisen edellytyksiin, esimerkiksi motivaatio kasvattaa osaamista ja osaaminen vastaavasti ruokkii motivaatiota. Tekemistä on myös siinä, miten koulun ohella perheet saadaan entistä paremmin tukemaan oppilaiden koulunkäyntiä, erityisesti kun tarkastelemme asenteita koulunkäyntiä kohtaan.
Lue lisää PISA-arvioinnista