» Uutishuone » Uutiset » Suomalaisen koulutuksen vahvuutena yhteistyö sekä yhteiskunnan tarpeisiin vastaaminen – huolena eriarvoistumiskehitys

Suomalaisen koulutuksen vahvuutena yhteistyö sekä yhteiskunnan tarpeisiin vastaaminen – huolena eriarvoistumiskehitys

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisi 12.4.2019 tiivistelmäjulkaisun ”Kannatteleeko koulutus”, jossa kootaan yhteen arviointikeskuksen tuottamia arviointeja ja nostetaan esille suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuuksia ja kehityskohtia. Julkaisusta selviää, että suomalainen koulutus tekee entistä monipuolisempaa yhteistyötä eri tasoilla. Yhteistyö on avautunut entistä enemmän myös perinteisten koulutusinstituutioiden ulkopuolelle, esimerkiksi yrityksiin sekä julkisen sektorin toimijoihin. Toimijoiden välinen yhteistyö sekä yhteisölliset toimintatavat on koettu paitsi mielekkäiksi, myös toimiviksi kehittämisen muodoiksi.

Raportista selviää niin ikään, että suomalaisella koulutusjärjestelmällä on hyvät valmiudet vastata yhteiskunnan tarpeisiin. Selvitys osoittaa, että esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen lukioissa, koulutuksen sitominen työelämään korkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa, sekä integraation tukeminen monilla koulutusasteilla ovat vahvistuneet koulutusasteesta riippuen koulutuksen järjestäjien ja opettajien ja/tai oppilaiden osalta.

Selkein yhteinen kehittämisen kohde liittyy lähes kaikilla koulutusasteilla kasvaneeseen eriarvoistumiseen. Pitkittäistutkimuksilla tarkasteltu eriarvoistumiskehitys näyttää useilla koulutusasteilla kiihtyneen, eikä koulutusjärjestelmä vaikuta kykenevän reagoimaan kehitykseen riittävän tehokkaasti. Oppilaiden ja opiskelijoiden osaamisen erot ovat kasvaneet, ja esimerkiksi tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot äidinkielessä ja matematiikassa ovat pysyvä ilmiö läpi perus- ja toisen asteen koulutuksen, huolimatta siitä, että Karvin tänä vuonna teettämän ekaluokkalaisten alkumittauksen perusteella tyttöjen ja poikien osaamiserot eivät vielä ensimmäisen luokan alussa ole merkittävän suuria. Eriarvoistuminen vaikuttaa siis koulupolun edetessä pikemminkin kasvavan kuin kapenevan koulutuspoliittisista tasa-arvotavoitteista huolimatta. Osaamisen eroja selittävät julkaisun mukaan sukupuolen lisäksi myös asenteet sekä vanhempien koulutustausta.

Myös laatujärjestelmien toimivuuden osalta koulutusasteiden erot olivat merkittäviä. Korkeakoulutuksella on laatujärjestelmien osalta toimivat ja vakiintuneet käytänteet, ja tietoon perustuva päätöksenteko on korkeakouluissa lisääntynyt. Sen sijaan yleissivistävässä opetuksessa tarvitaan edelleen tukea systemaattisen laatutyön vakiinnuttamiseksi ja esimerkiksi ilmiöoppimisen lisääntymisen katsotaan vaativan myös koulutuksen arvioijilta uudistumiskykyä.

Karvi suosittelee kehityskohteiden osalta toimenpiteiksi esimerkiksi valtio- ja kuntatason rahoitusratkaisuja, riittävien resurssien takaamista koulutuksen järjestäjille sekä opettajien lisäkoulutusmahdollisuuksien lisäämistä.

Karvin raportti