» Uutishuone » Uutiset » Suomalaisen arjen identiteetti muodostuu taiteesta ja kulttuurista – Kansallisgallerian pääjohtaja Risto Ruohonen

Suomalaisen arjen identiteetti muodostuu taiteesta ja kulttuurista – Kansallisgallerian pääjohtaja Risto Ruohonen

Koronarajoitukset ovat koetelleet rajusti taide- ja kulttuurikenttää. Museot sulkivat ovensa kuukausiksi ja kulttuuritilaisuuksia jouduttiin perumaan. Selvitysten mukaan taiteen ja kulttuurin pyörät kannattaa pitää pyörimässä, sillä se hyödyttää kaikkia. Taide ja kulttuuri työllistää, tuo verotuloja ja tekee hyvää niin tekijöille, katsojille kuin koko yhteiskunnalle.

Haastattelussamme Kansallisgallerian pääjohtaja Risto Ruohonen jakaa näkemyksiään siitä, mitä taide ja kulttuuri merkitsevät suomalaisille, miltä alan kansainvälisyys näyttää ja mitä koronatilanne on tuonut tullessaan.

– Taide ja kulttuuri on olemassaolon kysymys, sanoo Risto Ruohonen.

– Suomelle, pienenä kansakuntana, taide ja kulttuuri on olemassaolon kysymys. Ei pelkästään kielen kautta, mutta myös arjen identiteetti muodostuu monella taiteeseen ja kulttuuriin liittyvistä asioista. Ajassa kerrostuva ja elävä kansallinen kuvastomme on tavallaan DNAhamme kirjoitettu, ja piirtyy lapsille ja nuorille jo päiväkotien ja koulun kautta, aloittaa Ruohonen.

Kansainvälisyyden huima nousu

– Kulttuurissa ja taiteessa kansainvälisyys näkyy eri tavoin. Kulttuuri toimii peilinä, ja meitä kiinnostaa, huomataanko meidän sanamme ja kuvamme maailmalla. Toisaalta viimeisen 15 vuoden aikana suomalainen taidemaailma on verkostoitunut kansainvälisille kentille yhä voimakkaammin. Esimerkkinä Suomeen tuodut suurnäyttelyt ja suomalaisen taiteen vienti maailmalle. On sitten kyse klassikoista tai nykytaiteesta, kertoo Ruohonen.

– Olemme tehneet Kansallisgallerian museoissa uusia yleisöennätyksiä; tämän rinnalla kulkee myös se, miten meidän näyttelymme menestyvät maailmalla. Vuonna 2019 kolmessa museossamme Ateneumissa, Kiasmassa ja Sinebrychoffissa, oli yli 800 000 kävijää, mutta kävijöitä oli vielä enemmän muualla järjestetyissä näyttelyissämme. Kiinnostavuus on globaali ilmiö. Olemme kyenneet yhteistyöhankkeilla vahvistamaan uskottavuuttamme ja kiinnostavuuttamme. Sitä kuvastaa hyvin se, mitä meillä valmistellaan seuraavan kahden tai kolmen vuoden päähän. Kansallisgallerian järjestämiä suurnäyttelyitä on työn alla Pariisissa, Moskovassa, Wienissä, Berliinissä, Lontoossa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Tämän lisäksi lähialueyhteistyö pohjoismaiden kanssa on vilkastunut, ja on arkisen intensiivistä.

– Tällä hetkellä naistaiteilijat kiinnostavat maailmalla. Kansainväliseen kiinnostavuuteen on vaikuttanut, että meillä on osoittaa pitkä historia naisista menestyvinä kuvataiteilijoina. Kauempaa, esimerkiksi Japanista ja Yhdysvalloista katsottuna, kannattelemme pitkää kaarta. Kyse ei ole yksinomaan taiteesta, vaan yhteiskunnallisista kysymyksistä. Meillä Schjerfbeck, Jansson, Thesleff ja Schauman ovat olleet osa suomalaista valtavirtaa.

Taiteen ja kulttuuriin aito digiloikka

– On kiinnostavaa, kuinka taide- ja kulttuuritoimijat ovat pystyneet siirtymään verkkoon. Kyseessä on aito digiloikka, ei pelkkä teamsin käyttö. Hyvä esimerkki on vaikkapa verkkoluennot; parhaimmillaan Repinin näyttelyyn liittyvään verkkoluentoon kirjautui noin pari tuhatta osallistujaa. Onneksi myös kansainvälisten kumppaneiden kanssa on löytynyt digitaalisia keinoja edistää yhteistyöhankkeita, sillä kansainväliseen yhteistyöhön korona iski kovaa. Yhteydenpito on ollut mahdollista huolimatta liikkumisrajoituksista, ja siitä, että myös maailmalla museot ovat olleet säpissä, toteaa Ruohonen.

– Olemme pikkuhiljaa avaavassa toimintaamme. Ymmärrämme hyvin, että koronan aikana tulee liikkua vähemmän. Nyt meillä on ennakkolippumahdollisuus. Oli iloinen yllätys, kun sähköisen lipunmyynnin auettua klo 10, myytiin ensimmäisen 20 minuutin aikana 2 500 lippua, Ruohonen hymyilee.

– Teemme paljon työtä turvallisen museovisiitin eteen. Viime kesänä kykenimme koronaturvallisesti huolehtimaan yli 200 000 museovieraasta. Luvut kertovat mm. siitä, että ihmisillä on toiveita ja halua päästä taas paikan päälle kokemaan taidetta ja kulttuuria. Taidelaitoksissa käymiseen liittyy hetken hartautta, se on tärkeä osa arkea. Samalla on hyvä, että on myös vaihtoehtoisia tapoja kokea taidetta ja kulttuuria. On kiinnostavaa saada taidekokemuksia digitaalisesti, mutta samalla vahvistuu halu kokea ne elävänä, aitona tapahtumana. Yhdessä kokemisen ja olemisen tunnelma on tärkeä, pohtii Ruohonen.

Riittävästä tuen tasosta on huolehdittava

– Uskon vahvasti toimialaamme, ja näen sen tulevaisuuden mahdollisuudet valoisana. Helsingin seudulla ala on suuri työllistäjä. Taiteen ja kulttuurin ja sisältöjen tekemisen yhteiskunnallinen merkitys on myös aineellisella tasolla suuri. On olemassa taiteen alueita, joihin korona on iskenyt vielä pahemmin kuin esimerkiksi palvelualoihin. On tärkeä huolehtia siitä, että pystymme säilyttämään riittävän julkisen tuen tason, Ruohonen painottaa.

– Meidän identiteettimme lepää kulttuurin varassa. Siksi on tärkeää, että kotimaisin voimin voidaan tuottaa sisältöjä ja merkityksiä elämäämme – kaikilla meidän kielillämme, sanoo Ruohonen lopuksi.

Risto Ruohosen kuva: Kansallisgalleria/ Jenni Nurminen

Jaa

Seuraa