Sivistan varhaiskasvatustilaisuus: Varhaiskasvatus toteutuu parhaiten yhteistyössä

Sivista järjesti maanantaina 13.3. keskustelutilaisuuden varhaiskasvatuksen ajankohtaisista asioista sekä yksityisen varhaiskasvatusalan toimintaedellytyksistä. Tilaisuudessa pureuduttiin erityisesti kunnan ja yksityisen varhaiskasvatuksen yhteistyöhön sekä varhaiskasvatuksen veto- ja pitovoimaan.

Tilaisuuden avannut Sivistan toimitusjohtaja Teemu Hassinen kertoi Sivistan tavoitteista varhaiskasvatuksen kehittämiseen liittyen.

– Sivistan jäseniin kuuluu koko osaamista kehittävien toimijoiden ketju päiväkodeista korkeakouluihin. Siksi meille on aivan erityisen tärkeää varmistaa, että varhaiskasvatusta kehitetään suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti koulutusjärjestelmän ensimmäisenä askeleena, Hassinen taustoitti.

Yksityisillä toimijoilla on keskeinen rooli varhaiskasvatuksen tuottamisessa eri puolilla Suomea. Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen johtaja Mikko Mäkelä kertoi, miten Vantaalla varhaiskasvatus on järjestetty.

– Kaupungin näkökulmasta yhteistyö yksityisten kanssa on hyvää ja rakentavaa. Yhteistyössä on pyritty siihen, että se olisi suunnitelmallista ja meillä olisi vakiintuneet rakenteet, joiden puitteissa yhteistyötä tehdään. Yksityiset toimijat otetaan aina mukaan yhteisille foorumeille omien päiväkotien johtajien kanssa. Näin pyritään varmistamaan, että yksityisillä on samanlainen käsitys ajankohtaisista asioista ja pysyvät kärryillä kaupungin linjauksista, Mäkelä kertoi.

Kunnan ja yksityisen varhaiskasvatuksen yhteistyön kuvaa täydensi Pilkkeen yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Olli-Pekka Koljonen, joka totesi, että kuntien kanssa tehtävä yhteistyö on kaiken onnistumisen ydin. Tarkastelua kaipaisi erityisesti palveluseteliin liittyvät käytännöt.

– Palvelusetelin asema on epäselvä. Soten siirryttyä hyvinvointialueiden vastuulle ei ole ylipäätään kuntatasoista palveluseteleitä koskevaa lakia. Kunnat tekevät omanlaisiaan ratkaisuja – on hyviä kuntia, jotka toimivat hyvällä yhteistyöllä ja selkeillä rahoitusmalleilla, ja sitten on toisenlaistakin. Kääntöpuolena on kuntien rahoitustodellisuus, jonka ymmärrämme oikein hyvin, Koljonen kuvaili ja peräänkuulutti lainsäädännöllä yhdenmukaisuutta.

Poukkoileva politiikka ei varhaiskasvatuksen pitovoimaa kehitä

Varhaiskasvatuksen osaajapula etenkin pääkaupunkiseudulla on ollut paljon otsikoissa. Julkisuudessa käyty keskustelu on varsin vinoutunutta, mutta alan veto- ja pitovoiman eteen on sitäkin tärkeämpää tehdä toimia. Varhaiskasvatuksen Opettajien Liiton asiantuntija Jaana Lahdenperä-Laine käytti puheenvuoron henkilöstönäkökulmasta.

– Varhaiskasvatuksen pitkäjänteinen kehittäminen on keskeinen osa opettajien veto- ja pitovoimaa. Poukkoileva politiikka ei pitovoimaa kehitä. Tutkimustiedon valossa usko omaan osaamiseen ja mahdollisuuksiin kehittää varhaiskasvatusta näyttäisi ennustavan sitoutumista ammattiin, Lahdenperä-Laine kommentoi.

Oulussa ja Helsingissä päiväkotia pyörittävä johtaja Liisa Lohilahti musiikkipäiväkoti Taikatahdista toi esiin haasteita henkilöstön voimavarojen ja ajan käytössä.

– Nyt on tullut paljon pedagogista asiakirjaa ja hankkeita, uutta hanketta toisen päälle. Kentältä puuttuu edellytykset pitkäjänteiseen työskentelyyn, pitkäjänteisyyttä puuttuu niin talouspolitiikasta kuin lainsäädännöstä. Kaikki tämä vaikuttaa siihen, miten varhaiskasvatussuunnitelmia pystytään arjessa toteuttamaan, Lohilahti sanoo.

Tilaisuuden päättäneessä paneelikeskustelussa puhuttiin varhaiskasvatuksen toimintaedellytyksistä sekä talouden että henkilöstön kannalta. Kehittämistarpeita tunnistettiin palvelusetelilainsäädännön lisäksi varhaiskasvatuksen koulutusten ja päiväkotien yhteistyörakenteiden vahvistamisessa.

Tilaisuuden tallenne on saatavilla 13.4. asti tästä linkistä. Tilaisuuden diaesitykset ovat saatavilla tästä.