Rehtorien jaksamista voi tukea työtehtäviä jakamalla

Opettajien uupumisesta on käyty paljon julkista keskustelua. Teeman rinnalle on noussut myös huoli rehtorien jaksamisesta. Koulujen johtajina heillä on pääasiallinen vastuu työyhteisönsä toimivuudesta, jaksamisesta ja oppimisen edellytyksistä. Poikkeuksellinen koronatilanne on luonnollisesti lisännyt työn kuormittavuutta.

Halusimme tietää tarkemmin, miltä rehtorein työtaakka näyttää ja mistä jaksamiseen liittyvät ongelmat johtuvat. Haastattelimme aiheesta Kulosaaren yhteiskoulun johtavaa rehtoria, Lauri Hallaa.

– Uupumusta on oppilaitosten henkilöstössä ja rehtoreilla esiintynyt toki aina, mutta viime vuosina ja erityisesti koronapandemian aikana se on korostunut ja se on tuotu aiempaa avoimemmin esiin. Asian avoin käsittely on hyvä ja tärkeä asia. Rehtoreilla uupumusta aiheuttavat eniten vaikeat henkilöstö- ja työyhteisöasiat, joiden selvittäminen vie ajan lisäksi paljon henkisiä voimavaroja. Ulkopuolisen asiantuntija-avun hankkiminen toki auttaa pitemmällä aikavälillä, Lauri Halla toteaa.

– Korona-aikana rehtoreita on kuormittanut nopeat opetusjärjestelyjen muutokset, kun oppilaita siirrettiin etäopetukseen, ja kun tartuntoja on esiintynyt kouluissa. Toisaalta etäopetuksen aikoina päivittäisjohtamisen tarve on ollut normaalia vähäisempää ja kehittämistyötä on jarrutettu. Uupumusta on aiheuttanut myös kasvanut vastuu ja huoli; vastuu oppilaiden kasvattamisesta ja kouluttamisesta on suuri, mutta samaan aikaan huoli virustartuntojen leviämisestä painaa, sanoo Lauri Halla.

Halla korostaa, että kokonaisuudessaan ja pitemmällä aikavälillä rehtorin työ on muuttunut itsenäisestä oman koulun johtamisesta kohti yhteiskunnan ja ulkopuolisen hallinnon tarpeiden tyydyttämistä.

– Erilaisten suunnitelmien ja raporttien laatiminen on lisääntynyt, ja vastuuta työnnetään hallintoketjuissa alaspäin tarkkojen ohjeiden ja sääntöjen muodossa. Tavoitteena on toki koulun laadukas toiminta, mutta samaan aikaan rehtoreilla on aiempaa vähemmän mahdollisuuksia pedagogiseen johtamiseen, osallistumiseen koulun arkeen ja kontakteihin oppilaiden kanssa, painottaa Lauri Halla.

Rehtoreille uupumusta aiheuttaa myös vertaiskontaktien rajallisuus. Omasta työyhteisöstä ei aina saa tukea, ja verkottuminen on ollut rajallisempaa korona-aikana.

– Toivottavasti taas pääsemme järjestämään tilaisuuksia, joissa rehtorit tapaavat toisiaan ja antavat samalla arvokasta tukea toisilleen niin arjen hoitamiseen kuin myös jaksamiseen liittyvissä asioissa, Lauri Halla sanoo.

Miten olette puuttuneet rehtorien ja opetushenkilöstön jaksamiseen, miten tuette sitä?

– Meillä Kulosaaren yhteiskoulussa kehittämistyön tavoitteet on laskettu alas ja keskitymme enemmän perustyöhön. Valtion lisäresursseilla on palkattu lisää oppilashuollon henkilöstöä ja jaettu opetusryhmiä osittain pienemmiksi. Hallinnossa olemme myös lisänneet henkilöresursseja, tosin suurelta osin koulumme laajennusrakentamisesta ja kasvamisesta johtuen, kertoo Lauri Halla.

– Siirryimme viime kesänä ”suuren koulun” hallintomalliin, jossa johtava rehtori toimii koulun hallinnon ja kehittämisen vetäjänä. Arjen ja pedagogiikan johtaminen sekä opetushenkilöstön esihenkilötyö on jaettu lukion ja peruskoulun rehtoreille ja apulaisrehtoreille, Lauri Halla lopettaa.