Osaamisen päivittämiseen tarvitaan uutta puhtia – toteaa Eurooppalainen paneeli
Osaaminen, laaja teollinen pohja ja korkea tieteellinen taso ovat olleet Euroopan menestystekijöitä viime vuosikymmeninä, mutta digitaalinen murros, ilmastonmuutos ja väestön ikääntyminen asettavat uudenlaisia haasteita, totesi työelämän osaamistarpeita käsitellyt paneeli Brysselissä.
Sivistystyönantajat järjesti yhdessä Elinkeinoelämän keskusliiton, Kemianteollisuuden ja Palvelualojen työnantajien kanssa tulevaisuuden työelämän osaamistarpeita käsitelleen paneelikeskustelun Euroopan parlamentissa 60 kutsuvieraalle.
Paneelissa EU:n toimielinten, koulutuksen sekä työelämän edustajat keskustelivat siitä, millaisia taitoja ja osaamista tulevaisuuden työelämässä tarvitaan ja miten niitä hankitaan. Tilaisuutta emännöi europarlamentaarikko Henna Virkkunen.
Formaalin koulutuksen ulkopuolella opitut taidot nousevat myös arvoonsa
Useimmissa Euroopan maissa työikäisen väestön osuus pienenee, joten keskeisiksi asioiksi nousevat koko väestön riittävät perustaidot ja valmiudet jatkuvaan oppimiseen.
– Jopa 20 prosentilla Euroopan työikäisistä on puutteita perustaidoissa, kuten lukemisessa ja kirjoittamisessa. Digitaalisten perustaitojen osalta luku on vielä suurempi, huomautti EU-komission koulutuspääosaston johtaja Stefaan Hermans.
Työelämässä tarvitaan monipuolista osaamista, ja osaajien löytäminen on noussut yrityksille yhä tärkeämmäksi menestystekijäksi. Vaikka tietty erityisosaaminen on useimmissa työtehtävissä perusvaatimuksena, panelistien mukaan niin sanotut pehmeät taidot ovat entistä tärkeämpiä. Formaalin koulutuksen ulkopuolella opitut taidot nousevat myös arvoonsa.
– Muun muassa organisointikyky, johtajuustaidot ja kyky toimia tuloksekkaasti erilaisten ihmisten kanssa ovat seikkoja, joita mietimme rekrytoinneissa, totesi Borealis Beneluxin johtaja Robin Koopmans.
Tutkintolähtöinen koulutusjärjestelmä on tulevaisuudessakin osaamisen rakentamisen selkäranka väestötasolla.
– Laadukas koulutus on kaiken pohjalla. Sen päälle voidaan rakentaa korkeatasoista perustutkimusta ja innovaatiotoimintaa, muistutti Henna Virkkunen.
Työelämän ja yhteiskunnan muutos on kuitenkin aiempaa nopeampaa, joten koulutusjärjestelmän on kyettävä toimimaan joustavasti. Tämä vaatii tiivistä yhteistyötä koulutustoimijoiden ja työelämän kesken sekä valmiutta ottaa käyttöön uudenlaisia toimintatapoja.
Suomessa hyvää yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kesken
Suomessa yhteistyölle ja uudistamiselle on hyvät lähtökohdat. Suomalaisten työnantaja-, työntekijäjärjestöjen ja koulutustoimijoiden yhteistyö tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistamisessa herätti kiinnostusta tilaisuuden osallistujissa. Monissa Euroopan maissa työmarkkinaosapuolten välinen yhteistyö on olematonta.
Vaikka koulutuspolitiikka kuuluu EU:ssa jäsenvaltioiden toimivaltaan, totesi paneeli, että haasteet perustaidoissa ja osaamisen päivittämisessä ovat yhteiset.
Paneeliin osallistuvat MEP:t Henna Virkkunen ja Judith Bunting, Daria Arlavi Kroatian EU-edustustosta, Hanna Hagström teknologiayritys Reaktorista, Antti Hakala ammattiliitto Prosta, Stefaan Hermans EU-komissiosta, Iskren Kirilov Euroopan korkeakoulujärjestö EURASHEsta, Robin Koopmans Borealis Beneluxista, Bicca Olin Euroopan opiskelijajärjestö OBESSUsta.