Oppivelvollisuusiän noston toimeenpano valmisteltava laajapohjaisesti

Rinteen hallituksen isoin yksittäinen uudistus on oppivelvollisuusiän korottaminen 18 vuoteen, jota HS pääkirjoituksessa pidetään hyvänä alkuna (HS 1.6.19). Koulutuksen järjestäjät ja monet koulutuspolitiikan ammattilaiset ovat suhtautuneet pidennykseen varauksellisesti. Ratkaisua on pidetty liian kaavamaisena ja jälkijättöisenä syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta. Positiivista onkin, että esitetty keinovalikoima on laaja: mukana ovat lukioiden ja ammatillisen koulutuksen lisäksi kymppiluokat, kansanopistot, työpajat ja erilaiset valmentavat koulutukset. Myös oppilashuoltoa ja muuta yksilöllistä tukea halutaan vahvistaa.

Uudistuksen toimeenpanon vuotuisiksi kustannuksiksi on laskettu 107 miljoonaa euroa, joka on vaikuttaa aiempien selvitysten pohjalta alakanttiin arvoidulta. Kustannuksia syntyy paitsi maksuttomista oppimateriaaleista myös uudistuksen kannalta välttämättömistä tukitoimista. Pelkästään maksuttomien oppimateriaalien osalta opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä päätyi keväällä 2018 jopa 142 miljoonan kokonaiskustannuksiin, ilman matkakuluja.

Hallitusneuvotteluissa ei koulutuksen järjestäjien edustajia kuultu. Onkin välttämätöntä, että uudistuksen toimeenpano ja lainsäädännön valmistelu tehdään laajapohjaisesti. Laajapohjainen valmistelu varmistaa myös sen, että hallitusohjelman linjauksen mukaisesti velvoitteesta aiheutuvat kustannukset todella korvataan koulutuksen järjestäjille täysimääräisesti. Tavoite siitä, että kaikki suorittavat vähintään toisen asteen tutkinnon, on yhteinen.

Laura Rissanen
Johtaja, Sivistystyönantajat

Terhi Päivärinta
Johtaja, Kuntaliitto

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 6.6.2019.