Opetushallituksen uuden pääjohtajan terveiset

Sivistystyönantajat kävi onnittelemassa 15.10. Opetushallituksen pääjohtajana aloittavaa Olli-Pekka Heinosta. Keskustelimme koulutuksen tulevaisuuden haasteista ja ajatuksista, joita tulevalla pääjohtajalla on sivistyksestä, oppimisesta ja osaamisesta.
Terveiset Sivistystyönantajille:
Heinonen: Olen seurannut läheltä sote-uudistuksen valmistelua ja sillä puolella tapahtuu nyt paljon myönteisiä asioista. Oppiminen on toinen sektori, joka on kansakunnallemme äärimmäisen tärkeä. Oppimisen kentässä tapahtuu paljon. Meillä on nykyään paljon enemmän tutkimustietoa ja evidenssiä siitä, miten oppiminen tapahtuu. Tuo tieto tulisi kyetä soveltamaan käytäntöön.
Oppimisala tulee olemaan voimakkaasti laajeneva ala Suomessa. Tulee pitää huoli siitä, että virallinen järjestelmä pitää perustan kunnossa. Se tulee pitää jatkossakin kunnossa ja sen pitää kyetä uusiutumaan.
Puhumme kokonaisuudesta, jota voi kuvata sanoilla: koulutus, sivistys, elinvoima, elinkeino, kasvu ja vetovoima; ne yhdessä muodostavat kokonaisuuden. Koulutuskenttä on kokenut myllerryksiä. Tilanne nykyisellään on hyvä; se että on olemassa erilaisia ylläpitäjiä.
Mitkä keskeiset trendit ja yhteiskunnalliset asiat vaikuttavat opetuksen ja koulutuksen toimintaympäristöön tulevien vuosien aikana?
Heinonen: Kotouttamisen haaste on iso kysymys, sillä on iso kansantaloudellinen merkitys. Digitalisaatio myös haastaa.
Tuntuma on se, että toivotut tulevaisuuden ratkaisut ovat jo olemassa, on kouluja ja opettajia, joilla ratkaisut ovat jo. Miten ne innovaatiot levittäytyvät systeemin ominaisuuksiksi.
Miten Suomessa koulutusjärjestelmän sisällä vertaiskehittäminen voisi olla vahvempaa? Miten voisimme jakaa omia hyviä ratkaisuja systeemin sisällä? Minulle oppiminen on yhteisöllinen tapahtuma, työelämässäkin se näkyy. Elinikäinen oppiminen on arkipäivää.

Miten mahdollistetaan oppilaitoksittain erilaiset, osaamisen kehittämistä parhaiten tukevat ratkaisut?
Heinonen: Keskustasolla ei ole oikeita ratkaisuja olemassa. Ratkaisut löytyvät paikalliselta tasolta, oppilaitos- ja ylläpitäjätasolta. Keskustaso tukee ja palvelee sitä työtä, jota kentällä tehdään. Suomalainen koulujärjestelmä mahdollistaa alhaalta ylös kehittämisen ajatuksen, mikä on hyvä tilanne.

Kuinka Opetushallitus voi huomioida asioiden laadukkaassa valmistelussa koulutuskentän äänen niin työntekijöiden kuin työnantajien näkökulmasta?
Heinonen: Käytännössä tärkeintä on se, mitä paikallisella tasolla, kouluissa, luokkahuoneissa tapahtuu. Olen yhteisöllisen muutoksentekemisen kannattaja; siinä muutos saadaan aikaan, mutta edellyttää, että eri asianomistajilla on yhteinen tilannekuva ja näkemys siitä, mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa. Lopputulos ei toimi, jos jollakin on jo ratkaisut valmiina. Yleensä kaikkien osapuolten tulee olla valmiita luopumaan jostain, jotta lopputulos on kaikille hyvä. Haluan, ja vahvasti suosin toimintatapaa, jossa yhdessä olennaisten toimijoiden kanssa istutaan samassa pöydässä.

Lisätietoja,
Piia Alvesalo, viestintäpäällikkö
040-8609233