Opetuksen kehittäminen JAMKissa: Digivisio haastaa korkeakouluja pohtimaan pedagogiikan muuttumista

Osaajapula vaivaa monia toimialoja. Eri alojen vetovoima näkyy jo siinä, minne opiskelijat hakeutuvat opiskelemaan. Niin sanotuilla hakupainealoilla riittää hakijoita roppakaupalla ja kaikki halukkaat eivät pääse sisään, kun taas jotkut alat tekevät kaikkensa, jotta houkuttelevat opiskelijoita. Opiskelijoiden houkuttelevuuden lisäksi on oleellista puhua pitovoimasta eli siitä, että opiskelijat eivät keskeytä opintojaan ja valmistuvat. Kyse on mitä suurimmassa määrin siitä, että työmarkkinoille valmistuu tarpeeksi eri alojen osaajia.

Tässä juttusarjassa puhumme opiskelijoiden pitovoimaan liittyvästä tärkeästä teemasta eli opetuksesta ja sen kehittämisestä, opintojen joustavuudesta ja osaamisen tunnistamisesta. Haastattelussa Sirpa Tuomi, joka toimii koulutuksen kehittämispäällikkönä JAMKissa.

– Korkeakoulukentän yhteisenä tärkeänä asiana on Digivisio 2030. Se haastaa meitä pohtimaan, mitä se tarkoittaa niin jatkuvan oppimisen kuin opetuksen ja ohjauksen kannalta. Se pakottaa myös ajattelemaan, miten pedagogiikka muuttuu. Samalla täytyy tarkastella oppijoita, joita koulutamme. JAMKissa on niin tutkinto-opiskelijoita kuin jatkuvan oppimisen oppijoita, jotka edustavat oman osaamisen kehittämisestä kiinnostunutta työikäistä väestöä, sanoo Sirpa Tuomi.

Työelämässä saadun osaamisen tunnistamiseen on hyviä käytänteitä

– Osaajapulasta puhutaan paljon ja se näkyy meilläkin esimerkiksi tutkinto-ohjelmissa: työelämä vetää meiltä sote- ja it-alan osaajia. Joudummekin miettimään, mitkä ovat meidän joustavat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmaan perustuvat järjestelyt. Opetuksen kehittämistä ja joustavia järjestelyjä tarvitsee tehdä, työvoimapula haastaa myös opetustyön. Työssä opittua tunnistetaan ja tunnustetaan, mutta se ei aina ole kovin yksinkertaista, Sirpa Tuomi avaa.

JAMKissa on hyviä käytänteitä työelämän osaamisen tunnistamiseen. Työelämä ja -tehtävät ovat moninaistuneet, ja myös se, mitä korkeakoulutasoinen osaaminen on, on aikojen kuluessa hioutunut ja muuttunut. Opinnollistamisessa sen sijaan riittää vielä työtä.

– Keskustelemme paljon opinnollistamisesta ammattikorkeakoulujen kesken. Miten opinnollistamisesta saadaan kokonaisuus, jossa kaikki tahot, niin opiskelijat, korkeakoulu kuin työelämä ymmärtävät, mistä oikein on kyse, kertoo Sirpa Tuomi.

– JAMKissa on kehitetty osaamisen tunnistamista ja tunnustamista, mutta opinnollistamisessa on vielä työtä. Se vaatii paljon pedagogiikalta, ohjaukselta ja arviointiosaamiselta. Ratkaisun löytäminen auttaa myös työn ja opintojen yhteensovittamisessa, toteaa Sirpa Tuomi.

Verkkopedagogiikan kehittämisessä kuullaan opiskelijoita

– Keräsimme opiskelijoilta palautetta ja sen perusteella nostimme verkko-opetuksen laatua. Yksiköissä toimivat pedagentit ovat opettajien vertaistukena. Sen lisäksi meillä on verkkopedagogikan suunnittelijoita. Keräämme opiskelijoilta jatkuvasti palautetta ja vastaamme toiveisiin. Kun opiskelijat esimerkiksi toivoivat opintojaksojen verkkotyötiloihin yhtenäisyyttä, niin lähdimme kehittämään sitä. Digivisio ja sen laatukriteerit edesauttavat tätä työtä, Sirpa Tuomi sanoo.

Verkko-opetuksessa tulee panostaa siihen, että tavoitteet ja arviointikriteerit käydään opiskelijoiden kanssa kunnolla läpi.

– Olemme kehittäneet verkossa tapahtuvaa opetusta niin, että opiskelu on mahdollisimman joustavaa; ajasta ja paikasta riippumatonta. Mutta samalla pitää varmistaa, mikä soveltuu verkkoon, mikä taas vaatii lähiopetusta, mitä voi tehdä simuloimalla, painottaa Sirpa Tuomi.

Lean mukana opinnäyteprosessin kehittämisessä

– Kehitämme jatkuvasti opinnäyteprosessia. Olemme Lean-harjoituksen kautta käyneet sitä läpi ja se teki pullonkaulat näkyväksi. Sen avulla esiin nousi kehittämiskohteita, joita nyt työstetään. Tässäkin keräämme opiskelijoilta palautetta koko ajan, Sirpa Tuomi sanoo lopuksi.