» Uutishuone » Uutiset » Opetuksen kehittäminen: Itä-Suomen yliopistossa ohjauksen näkökulman on kaikessa mukana

Opetuksen kehittäminen: Itä-Suomen yliopistossa ohjauksen näkökulman on kaikessa mukana

Eri toimialat ovat jo pitkään tuoneet ilmi huolensa osaajapulasta. Onneksi siihen on löydettävissä ratkaisuja. Jotkut niistä toimivat nopeasti kuten täsmäkoulutus, kun taas toiset toimet vaativat pitkäjänteisempää, vaikkapa eri alojen houkuttelevuuden eteen tehtävää työtä. Eri toimialojen vetovoima näkyy myös siinä, minne opiskelijat hakeutuvat opiskelemaan. Niin sanotuilla hakupainealoilla riittää hakijoita roppakaupalla ja kaikki halukkaat eivät pääse sisään, kun taas jotkut alat tekevät kaikkensa, jotta houkuttelevat opiskelijoita. Opiskelijoiden houkuttelevuuden lisäksi on oleellista puhua pitovoimasta eli siitä, että opiskelijat eivät keskeytä opintojaan ja valmistuvat. Kyse on mitä suurimassa määrin siitä, että työmarkkinoille valmistuu tarpeeksi eri alojen osaajia.

Tässä juttusarjassa puhumme opiskelijoiden pitovoimaan liittyvästä tärkeästä teemasta eli opetuksesta ja sen kehittämisestä.

Haastattelimme Itä-Suomen yliopiston edustajia siitä, miten yliopisto kehittää opetustaan.

Kirkastetaan ohjauksen yhteistä kuvaa

Itä-Suomen yliopistolla on meneillään paljon opetuksen kehittämiseen liittyvää toimintaa. Konkreettisia tekoja ovat verkko- ja monimuoto-opetuksen fasilitaattoritoiminta, pedagogisen johtamisen vahvistaminen ja ns. pedajohtajaverkosto sekä Kaikki ohjaavat -toimintamallin rakentaminen.

Piia Siitonen on farmasian yliopistonlehtori ja yksi yliopiston verkko- ja monimuotopedagogiikan fasilitaattoreista. Hän on yksi yliopiston viidestä fasilitaattorista, joita on yksi jokaisessa tiedekunnassa sekä kielikeskuksessa.

Piia Siitonen Itä-Suomen yliopisto

Piia Siitonen on yksi yliopiston viidestä fasilitaattorista.

Sanna Vehviläinen on opinto- ja uraohjauksen professori, joka on perehtynyt erityisesti aikuiskasvatukseen ja ohjausvuorovaikutukseen. Sanna Vehviläinen vetää Itä-Suomen yliopiston Kaikki ohjaavat – toimintamallia.

– Kaikki ohjaavat – hanke lähti lennosta käyntiin. Asiaa edisti, että akateeminen rehtori piti hanketta tärkeänä. Ohjaustoimintaahan tekevät kaikki, ja se on jo entuudestaan tuttua niin opetuksessa kuin tutkimuksessa. Ohjausta on kuitenkin kehitetty sirpaleisesti, eivätkä kaikki tiedä, miten toiset sen suhteen toimivat. Hanke lähtikin tarttumaan tähän ja nyt ohjaus on eräänlainen kestoteema, Sanna Vehviläinen aloittaa.

Sanna Vehviläinen Itä-Suomen yliopisto.

Sanna Vehviläinen vetää Itä-Suomen yliopiston Kaikki ohjaavat – toimintamallia.

Kun kehitetään opetussuunnitelmia, pitäisi samalla katsoa miten kehittää myös ohjausta. Ohjauksen näkökulmaa pitäisi olla kaikessa tekemisessä. Hankkeen aikana keskitytään siihen, mitä haasteita ohjauksessa on, miten ohjausta voi kehittää pieninkin teoin, miten saadaan yliopistotasolla kirkastettua yhteistä ohjauksen kuvaa ja selkiytettyä työnjakoa.

– Luomme yhteistä mallia, mutta siihen ei pakoteta, vaan autamme kehittämään ohjausta kunkin omasta toiminnasta käsin. Hyvä on kuitenkin muistaa, että ohjauksen kehittäminen koskee kaikkia, Sanna Vehviläinen lisää.

Yliopistoissa on huomattu, että paras tapa saada ohjauksen kehittämiselle myötätuulta, on mennä lähelle opettajia ja opiskelijoita. Tukea pitää tarjota ensin opettajille, jotta he puolestaan voivat tukea opiskelijoita. Pitää mennä sinne, missä on eniten kuormitusta ja mistä kehitettävää löytyy. Pedagogisen yhteisön pitää ensin itse jaksaa ja tulla kohdatuksi ohjauksellisesti.

Fasilitaattoritoiminta lähtee arkipäivän haasteista

Itä-Suomen yliopiston fasilitaattoritoiminta lähti liikkeelle puhtaalta pöydältä.

– Meillä oli inhimillinen lähtökohta. Halusimme kuunnella, mitä ongelmia opettajilla on, mitä arkipäiväisiä asioita heillä on mielessään. Emme halunneet kaataa heidän niskaansa suurta digipedagogiikkan kokonaisuutta, vaan ajatuksena oli auttaa arjen työssä. Monesti kyse on pienistä asioista muun muassa siitä, mitä erilaisia käyttömahdollisuuksia zoomista löytyy, miten vuorovaikutus digissä saadaan toimimaan, mitkä ovat verkon pelisäännöt ja niin edelleen, Piia Siitonen avaa.

Fasilitaattoritoiminta ei ole it:n tukipalvelu, vaan kaikessa on mukana pedagoginen näkökulma. Kyseessä ei myöskään ole irrallinen toiminto, vaan työtä tehdään yhdessä niin opintopalveluiden, it:n ja e-oppimisen tukipalveluiden kanssa.

– Välitämme yhteistyötahoille viestiä, mitä opettajat tarvitsevat, esimerkiksi täsmäkoulutuksia. Yksi konkreettinen ja mainitsemisen arvoinen asia on, miten digi voi eriarvoistaa opettajia ja opiskelijoita. Siksi olemme luoneet digiopettajan starttipaketin, jossa on kuvattu, mitä digiopettajuus oikein tarkoittaa. Menemme pedagogiikan juurille, painottaa Piia Siitonen.

Fasilitaattoriryhmä on jaettu puoliksi: toiset työskentelevät enemmän vuorovaikutuksen toiset taas teknisen puolen kanssa. Työtä tehdään yli tiedekuntarajojen.

– Tällä hetkellä keskustelemme paljon siitä, miten opetus järjestetään. Puhutaan hybridistä, kampuksella tapahtuvasta opetuksesta tai etäopiskelusta. Olemme olleet paljon mukana hybridiopetuksen työstämisessä. Oleellista on huomata, että opintopolun aikana opiskelijoilla on eri tarpeita. Esimerkiksi kandi- ja maisterivaiheessa opintoja tulee rytmittää eri tavoin. On mietittävä luentojen, ryhmätöiden ja vaikkapa laboratoriotyöskentelyn eri vaiheita, Piia Siitonen toteaa.

Pedagogista tukea tarvitaan laajalti

Opiskelijoita mietityttävät opintojen lisäksi maailman tapahtumat; pandemian jälkeinen tilanne ja Ukrainassa käynnissä oleva sota.

– Nämä valtavat mullistukset näkyvät myös meillä ja pyrimme etsimään ratkaisuja joustavasti. Meille ominainen toimintatapa on ennemmin viritellä verkostoja, kuin pystyttää jähmeitä rakenteita. Se näkyy tavassa, jolla työskentelemme. Samalla kun autamme opettajia ratkomaan ongelmia, niin samalla kuuntelemme, miten parhaalla tavalla järjestämme pedagogista tukea. Meillä on hyvä tekemisen meininki, kehuu Sanna Vehviläinen.

itä-Suomen yliopiston opiskelijoita

Yliopistotasolla eri tiedekunnissa kohdataan samoja haasteita. Opiskelijoiden polarisaatio on revennyt voimakkaasti. Eroja on toki aina ollut, mutta nyt ne näkyvät erityisen selkeästi. Joustavuutta tarvitaan ja sitä tarjotaan, mutta esimerkiksi joustavissa maisteriopinnoissa päätökset perustuvat pedagogiseen harkintaan, ei vain joustotarpeeseen.

Samalla kun yliopisto kuuntelee opiskelijoiden tarpeita, sen tulisi myös vahvistaa opettajien keskeistä yhteyttä.

– Opettajien keskuudessa koetaan tiettyä jatkuvaa kulttuurishokkia, kun pitää löytää tasapaino yliopiston toiminnan ja opiskelijoiden tarpeiden välillä. Yliopisto on tiedeyhteisö, mutta se on myös työpaikka, Sanna Vehviläinen muistuttaa.

Pedagogista johtajuutta edistetään verkostoissa

Pedajohtajaverkosto toimii yksiköissä, laitoksissa ja oppiaineissa. Varajohtaja on myös pedagoginen johtaja. Akateeminen rehtori on verkoston ”alkuvoima” ja johtaa verkostoa.

– Tämä on hyväksi todettu ja toimiva malli. Joka toinen viikko pidetään kokous ja siellä tuodaan esiin jokin tietty asia keskusteltavaksi. Olen erittäin tyytyväinen keskustelevaan toimintatapaan; sitä kautta pedajohtajat lähtevät viemään tietoutta eteenpäin, Piia Siitonen kertoo.

– Pedajohtaja-verkostossa on mukana myös muita kuin laitosten tai osastojen johtajia. Myös fasilitaattorit, opintohallinto ja ylipäätään ne tahot, joiden on tarpeen olla mukana, voivat osallistua. Tämä on nopea kanava saada asiat keskusteluun ja osallistujat ovat heitä, kenellä on mahdollisuus viedä asioita eteenpäin. Meillä tämä on uusi tapa toimia. Siinä missä ”Kaikki ohjaavat” on hanke, niin pedajohtaja-verkosto on pysyvä, painottaa Sannan vehviläinen.

Opetuksen arvostaminen pitää saada näkyväksi

Kaikki ohjaavat hankkeessa pyritään myös tutkimaan opiskelijoiden polarisoituneita tarpeita. Mukana ovat niin perustutkintoa suorittavat kuin avoimen yliopiston opiskelijat.

– Selvitämme erilaisia ohjaustarpeita. Pitää tunnista ydinprosessit, joihin ohjaus liittyy. Olemme tunnistaneet, että vaikka panostamme paljon ensimmäisen vuoden ohjaukseen ja yhteisöllisyyteen, niin vaikeuksia kuitenkin saattaa tulla myöhemmin ja polku opinnoista työelämään voi katketa. Siksi on tärkeä tarkastella näitä polkuja ja erilaisia opiskelijaprofiileja. Kaikki ohjaavat mallissa keskeistä on tunnistaa prosessit, joita ohjataan ja opiskelijoiden erilaiset polut, Sanna Vehviläinen painottaa.

Opiskelijoita itä-Suomen yliopisto.

– Kaiken kaikkiaan haluamme lisätä opetuksen arvostusta ja arvostamista! Sitä ei pidä nähdä vain velvollisuutena tai rasitteena. Meidän pitää tehdä opetuksen arvostaminen näkyväksi. Pitää ymmärtää, että se ei tapahdu vaan hetkessä, siihen tarvitaan aikaa! Pitää puhua myös opettajan urapoluista ja meritoitumisesta, toteaa Piia Siitonen.

Molemmat haastateltavat toteavat, että ohjaus tuo paljon iloa opiskelijalle ja opettajalle, se ei vain vie, vaan antaa ja on virkistävää ja innostavaa!

– On myös tiettyjä kestoaiheita, joista keskustelemme paljon. Esimerkiksi miten ohjata hyvin uraohjauksen näkökulmasta. Mielestäni pedagogisen johtamisen rooli on ymmärretty nykyään paremmin. Vaikka yliopistoissa olemmekin autonomisia, niin johtamisosaamiselle pitää myös antaa arvoa. Että joku jaksaa olla myös johtaja, lopettaa Sanna Vehviläinen.

Sanna Vehviläisen kuva: Kuvaaja Studio Suvi Roiko.

Jaa

Seuraa