OECD vaatii Suomelta vahvempia toimia syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseksi

Suomen on helpotettava siirtymistä toiselta asteelta korkeakoulutukseen ja panostettava toisen asteen keskeyttämismäärien vähentämiseen, toteaa OECD 7.5.2019 julkaistussa nuorten palveluihin keskittyvässä maaraportissaan. OECD on erityisen huolissaan heikommassa asemassa olevien, niin sanottujen NEET-nuorien, passiivisuudesta työnhaussa ja opiskeluissa.

Korkeakoulutukseen hakeutumiseen ehdotetaan uudistuksia

OECD suosittelee Suomelle toimia esimerkiksi välivuosien vähentämiseksi toisen asteen ja korkeakoulutuksen välissä. Suomen pääsykoejärjestelmä on tiettävästi erittäin valikoiva, ja korkeakoulujen torjumat nuoret joutuvat tahtomattaan pitämään välivuosia. Korkeakouluihin hakevista hylätään Suomessa joka vuosi 67 prosenttia, kun OECD-maiden keskiarvo on 30 prosenttia. Toiselta asteelta suoraan korkeakoulutukseen pääsee ainoastaan 25 prosenttia nuorista. OECD pitää valintakoejärjestelmän uudistamista ja painopisteen siirtämistä ylioppilaskoemenestykseen positiivisena kehityksenä, mutta suosittelee lisäksi korkeakoulujärjestelmän kapasiteetin laajentamista, sillä Suomessa vallitsee myös työvoimapula korkeaa osaamistasoa edellyttävissä työpaikoissa. Korkeakoulujärjestelmää voitaisiin OECD:n mukaan myös kehittää luomalla joustavia tapoja vaihtaa koulutusohjelmaa ja tehostamalla aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista korkeakouluopinnoissa.

Ammatillisen koulutuksen uudistus vastaa ongelmaan, lisäksi ehdotetaan vertaisneuvontaa

Lisäksi OEDC on huolissaan erityisesti toisen asteen keskeyttäneistä nuorista, joilla on kolme kertaa suurempi riski päätyä NEET-nuoriksi. Yksi neljästä toisen asteen opiskelijasta Suomessa ei valmistu kahden vuoden kuluessa odotetusta valmistumisajankohdasta. Ammatillisen koulutuksen uudistus on pyrkinyt vastaamaan ongelmaan, ja muun muassa läpäisyasteeseen sidoksissa oleva rahoitusmalli motivoi kouluja puuttumaan herkästi keskeyttämisriskissä olevien nuorten tilanteeseen ja tarjoamaan erilaisia tukitoimia. Rahoitusmallin ongelmana nähdään kuitenkin se, ettei rahoitusmalli kannusta kouluja ottamaan oppilaaksi heikosti menestyviä ja keskeytysriskissä olevia nuoria. OEDC ehdottaakin jo tehtyjen toimenpiteiden lisäksi esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Tanskassa käytössä ollutta ikäryhmien välistä vertaisneuvontaa. Vertaisneuvonnan tavoitteena on kaventaa opiskelijoiden odotusten ja opetussuunnitelman välistä kuilua tarjoamalla peruskoulun viimeisen vuoden opiskelijoille toisen asteen opiskelijoiden mentorointia.

OECD varoittaa Suomea myös erilaisten tukien luomista kannustinloukuista. Raportissa suositellaan tukijärjestelmän yksinkertaistamista ja tuensaajien aktivointia. Suomen tulisi OECD:n mukaan varmistaa, ettei tuilla eläminen olisi yhdellekään nuorelle työntekoa kannattavampaa.