Näkemyksiä korkeakoulujen ohjauksesta, tuesta ja autonomiasta
Opetus- ja kulttuuriministeriö lähetti lokakuun lopussa korkeakouluille tarkentavat ohjeet vuosien 2017–2020 toiminnasta sopimista varten. Korkeakouluilla on vahva itsenäisyys ja autonomia, mutta ministeriöllä on ohjausvastuu ja -intressi rahoittamastaan sektorista. Ohjausta tehdään paitsi rahoituksen, lainsäädännön ja ammattikorkeakoulujen toimilupajärjestelmän kautta, myös ministeriön ja korkeakoulujen välisillä nelivuotisilla sopimuksilla, joissa kirjataan sekä koko korkeakoulujärjestelmää koskevia että korkeakoulukohtaisia tavoitteita.
Tulevan sopimuskauden ohjauksessa painottuu voimakkaasti korkeakoulujärjestelmän rakenteellinen kehittäminen, profilointi ja työnjako. Nämä ovat olleet korkeakoulupolitiikan puheenaiheita jo vuosikausia. Paljon on tapahtunutkin. 10 vuotta sitten meillä oli 20 yliopistoa, nyt 14. Ammattikorkeakouluja oli silloin 29, nyt 24. Parhaillaankin on käynnissä ja suunnitteilla erilaisia rakennemuutoksia korkeakoulujen fuusioista lähtien.
Korkeakoulukentän uudelleen organisointi ei siis ole tämän hallituskauden keksintö, mutta nyt viesti muutoksen tarpeelle on kootumpi ja voimakkaampi kuin aiemmin. Sopimusohjeissa todetaan, että: ”korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään aiempaa vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin.” Korkeakoulujen on esitettävä, millaisia rakenteellisia toimenpiteitä ne aikovat tehdä profiiliensa vahvistamiseksi.
Korkeakoulut ovat tunnistaneet varsin hyvin vahvuuksiaan ja hioneet profiileitaan. Kaikki isot muutokset eivät ole kuitenkaan tehtävissä nopeasti. Korkeakoulututkinnon suorittaminen vie useita vuosia ja sisään otetuille opiskelijoille on kyettävä tarjoamaan tutkintoon johtava opintopolku. Tuloksekkaita ja erilaisiin läpimurtoihin pystyviä tutkimusryhmiä ja -ympäristöjä ei polkaista pystyyn hetkessä.
Se, mikä on yksittäisen korkeakoulun tai alueen kohdalla tehokasta ja järkevää, ei aina ole sitä koko korkeakoulujärjestelmän tai maan kannalta. Iso osa rakennekeskustelun jännitteestä syntyy tästä asetelmasta. Ja tämän asetelman tarkastelussa ja purkamisessa ministeriön ohjaus on keskeisessä roolissa. Kuinka kehittää järjestelmätasolla kilpailukykyistä ja kansainvälisesti korkeatasoista korkeakoululaitosta samalla ymmärtäen että, korkeakouluilla itsellään on paras ymmärrys niin koulutuksen ja tutkimuksen tekemisestä kuin oman organisaationsa kehittämisestä?
Ministeriön nyt kaavailema ohjauslinja on tässä valossa varsin hyvä. Se lupaa tukea korkeakoulujen toimenpiteitä poistamalla yhteistyötä haittaavia lainsäädännön esteitä ja rohkaisee erilaisiin yhteistyömalleihin. Muutoksia tuetaan rahoitusmallin kautta strategisella rahoituksella sekä uudella pääomituskierroksella ja yliopistojen osalta vielä Suomen Akatemian erillisellä rahoitusmuodolla. Taloustilanne muutoksille on toki vaikea. Vaikka muutoksia kannustetaan rahoituksella, leikataan korkeakoulujen valtionrahoitusta hallituskaudella kokonaisuudessaan noin 400 miljoonaa euroa. Isojen muutosten onnistunut läpivienti on erittäin haastavaa, erityisesti toiminnan määrällisten ja laadullisten tavoitteiden noustessa tai pysyessä samoina.
Tämä on kuitenkin sitä ohjausta, joka ministeriölle eittämättä kuuluu. Sen sijaan sopimusteksteissä esiintyvät korkeakoulujen henkilöstöpolitiikkaa koskevat kohdat ovat liian yksityiskohtaiseen korkeakouluhallintoon menemistä ja itsehallintoon puuttumista. On aivan oikein, että ministeriö on kiinnostunut korkeakoulujen toimintaedellytyksistä, mutta ministeriön rooliin ei kuulu puuttua siihen, millaisia välineitä korkeakoulut käyttävät työhyvinvoinnin seurannassa tai kuinka korkeakoulut kehittävät henkilöstöään. Tämä on työtä, joka kuuluu korkeakoulujen sisäiseen hallintoon ja osataan siellä parhaiten. Kun tulostavoitteita korotetaan, mutta resursseja leikataan, on edellytyksiä luotava muilla keinoilla. Ohjaus isoissa linjoissa on oikea suunta, ohjaus pienemmissä ei.
Lisätietoja,
Teemu Hassinen
Toimitusjohtaja
050-5627004
Heikki Holopainen
Elinkeinopoliittinen asiantuntija
Korkeakoulu- ja tutkimuspolitiikka
0400-639 331