Muillakin kuin huippupapereilla pääsee korkeakouluihin
Korkeakoulujen valintakoeuudistus herättää keskustelua. Nuoria kiinnostaa, mikä nyt oikeasti muuttuu: onko tulevaisuudessa ylioppilaskokeiden arvosanoilla mitään merkitystä tai miten korkeakouluihin haetaan? Haluamme hieman valaista tilannetta ja käännyimme asiassa Laurean ja Itä-Suomen yliopiston puoleen. Näin meille vastasivat Laurean rehtori, toimitusjohtaja Jouni Koski ja Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Harri Siiskonen:
Mikä käytännössä muuttuu korkeakouluihin haettaessa tänä keväänä?
Koski: Tänä keväänä ei vielä muutu mikään.
Siiskonen: Tällä hetkellä opiskelijat valitaan yliopistoon pääsääntöisesti ylioppilastodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärän perusteella ja osa pelkän valintakokeen perusteella. Lisäksi joissakin oppiaineissa on ollut mahdollisuus hakeutua yliopisto-opintoihin myös avoimen yliopiston kautta.
Entä mikä valintakokeissa muuttuu ensi vuonna?
Siiskonen: Vuodesta 2020 lähtien vähintään puolet yliopistojen hakukohteiden aloituspaikoista täytetään ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella. Arvosanojen pisteytys perustuu valtakunnallisesti sovittuun yhteiseen pisteytysmalliin, joka on voimassa vähintään seuraavat neljä vuotta.
Hakukohteesta riippuen valinta perustuu ylioppilastodistuksen neljästä kuuteen arvosanasta kertyviin pisteisiin. Hakukohteessa voi olla mukana myös painotettu aine, josta saa lisäpisteitä. Jos hakija ei tule valituksi ylioppilastodistuksen perusteella, hän voi osallistua valintakokeeseen ja tulla sitä kautta valituksi. Valintakoe ei saa edellyttää hakijalta pitkää valmistautumista, minkä johdosta valintakoeaineistot julkistetaan enintään kuukautta ennen valintakoetta.
Kolmannen väylän yliopisto-opintoihin tarjoaa avoin yliopisto. Suorittamalla avoimen yliopiston kautta hakukohteen määrittelemän määrän opintoja opiskelija voi tulla hyväksytyksi pääaineopiskelijaksi.
Koski: Ensi syksyn yhteisvalinnassa kaikki ammattikorkeakoulut siirtyvät yhteiseen digitaaliseen valintakokeeseen, joka on pääsääntöisesti yhteinen kaikille aloille. Valvotussa tilassa järjestettävä digitaalinen valintakoe ei vaadi ennakkomateriaaliin perehtymistä vaan mittaa yleisiä korkeakouluvalmiuksia. Ensi syksyn yhteisvalinnassa voi tulla valituksi joko yo-tutkintotodistuksen arvosanojen perusteella (Laureassa 40% aloituspaikoista päiväopinnoissa ja 20% monimuoto-opinnoissa) tai tuon yhteisen valintakokeen perusteella.
Keväällä 2020 uutta on kaksi erillistä yhteisvalintaa: ensimmäinen vieraskieliseen koulutukseen ja toinen suomenkielisiin koulutuksiin. Keväällä 2020 valintaperusteisiin tulee uudistuksia, joiden myötä myös ammatillisten perustutkintojen arvosanat vuodesta 2015 alkaen ovat mukana todistusvalinnoissa ylioppilastutkintojen ja lukion päättötodistusten lisäksi.
Onko vain laudaturin papereilla merkitystä, kun hakee korkeakouluun?
Koski: Ei ole. Ammattikorkeakouluissa säilyy edelleen puhdas valintakoeväylä todistusvalinnan rinnalla. Noin puolet opiskelijoista tullaan edelleen valitsemaan vain valintakoetuloksen perusteella. Ammattikorkeakoulujen todistusvalinnassa otetaan jatkossa huomioon viiden ylioppilaskirjoitusaineen arvosana. Lisäksi ammatillisen tutkinnon todistuksen perusteella valittaville varataan valinnoissa kiintiö
Siiskonen: Aiempien ylioppilaskirjoitusten arvosanoihin perustuvissa simuloinneissa on käynyt ilmi, että edes kovimmilla hakupainealoilla, kuten lääke- ja oikeustieteissä, yliopistoon pääsy ei ole edellyttänyt laudatur-arvosanoja kaikista pisteytettävistä aineista. Tasainen suoriutuminen hakukohteen määrittelemistä aineista tuottaa hyvän tuloksen. Vieraan kielen ja matematiikan kirjoittaminen pitkinä aineina sekä menestyminen äidinkielessä edistävät uudessa pisteytysmallissa hakukohteesta riippumatta valituksi tulemista. Lisäksi hakukohteen mahdollisesti painottama aine lisää pistekertymää. Lisäksi on muistettava, että todistusvalinnan rinnalla on edelleen käytössä valintakoe, jonka perusteella valitaan useimmissa hakukohteissa noin 40 % opiskelijoista.
Jos ei oikein tiedä, mikä ala kiinnostaa, mitä neuvoja annatte?
Siiskonen: Opinto-ohjaajien kanssa kannattaa ensin kartoittaa laajemmin alaa, jota kohtaan tuntee kiinnostusta. Tämän jälkeen on selvitettävä, millaista koulutusta alan ammatteihin pätevöityminen edellyttää. Jos mielenkiinnon kohteena on yliopistollista koulutusta edellyttävä tehtävä, yksi tapa tutustua alan koulutukseen, on osallistua avoimen yliopiston kautta tarjolla oleviin yliopistojen tarjoamiin kursseihin. Esimerkiksi Joensuun ja Kuopion kaupunkien kanssa on sovittu, että lukiolaiset voivat suorittaa lukuisia Itä-Suomen yliopiston kursseja ja saada sitä kautta tuntumaa kiinnostusta herättävään alaan ja sen opintoihin.
Koski: Jos vielä opiskelee toisella asteella (lukio tai ammatillinen koulutus), kannattaa hyödyntää niiden tarjoamaa korkeakouluyhteistyöstä, jotta jo toisen asteen opintojen aikana pääsee tutustumaan laajasti erilaisiin koulutusvaihtoehtoihin korkeakouluissa. Lisäksi kannattaa erilaisin keinoin tutustua työelämän erilaisiin ammatteihin ja ottaa selville, millaisilla erilaisilla koulutustaustoilla itseä kiinnostaviin työtehtäviin on päädytty. Korkeakoulujen verkkosivuilta on löydettävissä valmistuneiden opiskelijoiden uratarinoita, joihin tutustumalla avautuu erilaisten tutkintojen mahdollistamat uravaihtoehdot ja työtehtävät. Opinnot voi myös aloittaa avoimen ammattikorkeakoulun opintoina, joiden aikana pääsee tutustumaan siihen, mitä alan opiskelu pitää sisällään sitoutumatta vielä alan tutkinto-opiskeluun
Mitä muita väyliä tulevaisuudessa on korkeakouluihin, jos oma kiinnostuksen kohde löytyy vasta myöhemmin?
Koski: Korkeakouluun voi hakea ihan minkä ikäisenä hyvänsä. Esimerkiksi Laurea-ammattikorkeakoulussa on tarjolla lähes kaikkia tutkintoon johtavia koulutuksia monimuoto-opintoina tai verkko-opintoina, jotka on suunniteltu suoritettavaksi töiden ohessa ja joissa opiskelijoilla on usein jo pitempikin työura takanaan. Avoimen ammattikorkeakoulun polkuopinnot ja valinta erillishaussa on yksi väylä korkeakouluun tutkinto-opiskelijaksi. Jos haluaa vaihtaa opiskelualaa korkeakoulun sisällä tai siirtyä toiseen korkeakouluun, käytössä on tätä varten erilliset siirtohaut. Lisäksi korkeakoulut tarjoavat monipuolisia ei-tutkintoon johtavia opintoja, jotka ovat kaikille avoimia, esimerkiksi avoimen ammattikorkeakoulun opintoja ja maksullista täydennyskoulutusta ajankohtaisista osaamissisällöistä
Siiskonen: Jos mielenkiinto jotain alaa kohtaa herää vasta myöhemmin, on avoin yliopisto joustavin tapa aloittaa alan opinnot ja vakuuttua opiskeltavan alan kiinnostavuudesta ja omista opiskeluvalmiuksista. Avoimen yliopiston opintojen kautta voi enenevässä määrin hakeutua myöhemmin pääaineopiskelijaksi. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden on mahdollista hakea yliopistoihin valintakokeiden kautta.