Miten pidämme kaikki nuoret mukana opintiellä – ratkaisuja etsimässä
09.03.2018
Merkittävä osa Pohjoismaissa asuvista nuorista on vaarassa jäädä pitkäaikaisesti koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Tutkimusten mukaan näille nuorille suunnattujen poliittisten toimien on oltava ennemmin yksilöllisesti mukautettuja kuin koko ryhmälle suunnattuja.
Suomessa liian moni nuori jää peruskoulun päättötodistuksen varaan (16 % ikäluokasta ilman peruskoulun jälkeistä tutkintotodistusta). Näistä 16 prosentista nuoria kuitenkin kolmella neljästä on merkittäviä opintopolkuja viiden vuoden sisällä peruskoulun päättämisestä, vaikka itse tutkinto jääkin suorittamatta.
Tuoreessa Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen raportissa todetaan, että paremmin kohdennetulla tuella ja ohjauksella saadaan entistä useampi nuori suorittamaan tutkintonsa loppuun.
Sivistystyönantajat kokoaa kevään aikana juttusarjan, jossa nostetaan esiin ratkaisuja nuorten tukemiseen ja opintiellä pysymiseen sekä tekijöitä niiden takana. Sarjassa keskitytään erityisesti sekä nivelvaiheeseen perusopetuksesta toiselle asteelle että keskeyttämistä vähentäviin toimenpiteisiin. Keskeistä on esitellä malleja, jotka toimivat jo käytännössä.
Suurin osa nuorista jatkaa peruskoulusta suoraan tutkintotavoitteiseen koulutukseen
Kaikki tutkintoa suorittamattomat eivät jää vaille koulutusta. Suomessa 99,7 prosenttia lapsista suorittaa peruskoulun. Tilastokeskuksen tilastot osoittavat, että ikäluokasta (noin 60 000 nuorta) vähemmistö (noin 2 800 nuorta) ei jatka välittömästi tutkintotavoitteiseen koulutukseen.
Tutkintotavoitteiseen koulutukseen sijoittumattomista nuorista noin puolet, vuositasolla noin 1 370 nuorta, jatkaa tavalla tai toisella koulutuksen parissa esimerkiksi peruskoulun kymppiluokalla, ammatillisen koulutuksen valmentavassa tai maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa, kansanopistojen opinnoissa tai työpajatoiminnassa. Jotkut palaavat opintoihin aikuisiällä.
Keskeyttäminen on vähentynyt, mutta työtä vielä riittää
Koulutukseen hakeutumista suurempi haaste on koulutuksen keskeyttäminen. Keskeyttäminen on kuitenkin jatkuvasti vähentynyt sekä ammatillisessa että lukiokoulutuksessa.
Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan 2014/2015 ammatillisen koulutuksen keskeytti 7,6 prosenttia ja lukiokoulutuksen 3,1 prosenttia opiskelijoista. Vuosikymmenen vaihteessa vastaavat luvut olivat 9,1 prosenttia ja 4 prosenttia. Vuosituhannen alkaessa ammatillisen koulutuksen keskeytti jopa yli 13 prosenttia.
Opetushallituksen uusimman selvityksen mukaan 11,4 prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ei suorita aloittamaansa ammatillista perustutkintoa loppuun, vaan eroaa kesken opintojen. Reilu neljännes eroamisista selittyy muihin opintoihin siirtymisellä.
–Oppilaitokset ovat kehittäneet monia eri toimintamalleja keskeyttämisen ehkäisyyn ja tutkinnon suorittamiseen. Esimerkiksi mahdollisuus edetä opinnoissa omiin tarpeisiin sovitetussa tahdissa, sanoo Sivistystyönantajien asiantuntija Riikka Vataja.
Keskeinen kysymys on, miten nämä toimivat mallit saataisiin hyödynnettyä nykyistä tehokkaammin, jotta yksikään nuori ei putoa. Nykyisten mallien pohjalta voidaan kehittää myös uusia toimintatapoja.
–Joillakin nuorilla kestää kauemmin löytää polku koulutukseen ja työelämään. Yleisesti voi todeta, että yhtä ratkaisumallia ole, vaan yksilölliset tarpeet tulee huomioida, toteaa Vataja.
Lisätietoja,
Riikka Vataja, p. 040 536 0954
Elinkeinopoliittinen asiantuntija, Sivistystyönantajat