Miten pidämme kaikki lapset ja nuoret mukana? Kysyimme Me-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nordilta
Lasten ja nuorten hyvinvointi on meidän kaikkien yhteinen asiamme ja sen turvaamikseksi tarvitsemme monenlaisia keinoja sekä laajaa yhteistyötä. Halusimme tietää, mitä ajatuksia tämä herättää Ulla Nordissa, joka on Me-säätiön toimitusjohtaja ja työskennellyt lähes 30-vuotta lasten, nuorten ja perheiden kanssa tehtävän työn parissa.
”Me-säätiön tavoitteena on luoda yhteiskuntaa, jossa ei ole meitä ja heitä, on vain me. Halumme olla rakentamassa yhteiskuntaa, jossa jokaisella olisi samanlaiset mahdollisuudet saada hyvä elämä”, sanoo Nord
Viimeiset 10-vuotta hän on kehittänyt erityisesti syrjäytymisriskissä oleville ihmiselle uudenlaisia työmuotoja, jolla pystytään auttamaan paremmin ja oikea-aikaisemmin ihmisiä heidän arjessaan
Keitä syrjäytyneet nuoret ovat? Tiedetäänkö, mistä syrjäytyminen johtuu?
– Syrjäytymisellä tai syrjään jäämisellä viitataan usein yhteiskunnan normaalina pidettyjen käytäntöjen ja toiminnan ulkopuolelle jäämistä. Useimmiten viitataan sellaiseen syrjään jäämiseen, joka tapahtuu ilman aktiivista omaa valintaa. Yleensä keskustelun ongelmana on, että monitahoisesta ilmiöstä on vaikea saada otetta, jos syrjäytymisen kaikki eri tekijät otetaan kerralla käsittelyyn, sanoo Nord.
– Syrjäytymisen taustalla on monia eri tekijöitä, ei ole yhtä tai kahta syytä, mistä syrjäytyminen johtuu. Me-säätiö on tunnistanut oman työnsä näkökulmasta syrjäytymisilmiön keskeisimmiksi tekijöiksi 1) koulutuksen keskeytymisen ja siitä seuraavan puutteellisen koulutustason, 2) työkokemuksen ja työn puuttumisen, 3) harrastuksia vaille jäämisen sekä 4) mielenterveyden ongelmat. Kun tiedetään, kuinka moni on keskeyttänyt koulutuksen, on työmarkkinoiden ulkopuolella, jäänyt ilman harrastusta tai kärsii mielenterveysongelmista, voidaan muodostaa käsitys syrjäytyneiden määrästä ja syrjäytymisen asteesta. Jos nämä kaikki neljä tekijää toteutuvat yhden nuoren kohdalla, on nuori jo todella vaikeassa elämäntilanteessa, Nord jatkaa.
Miksi näitä nuoria ei ole kyetty auttamaan?
– Tuki tulee monen kohdalla valitettavan myöhään. Palvelujärjestelmämme on rakentunut viimeisten vuosien aikana hyvin erikoistuneeksi. Meillä on paljon ammattilaisia erikoistuneisiin ongelmiin, mutta pulaa on perustuesta, joka saisi tavallisen arjen kantamaan, jos omat voimat eivät riitä, Nord toteaa.
Mitä pitäisi muuttaa ja tehdä toisin, jotta saamme autettua näitä nuoria? Voisitko kertoa 1-2 esimerkkiä toimivista ratkaisuista ja mitä ne ovat edellyttäneet?
– Meidän pitäisi pystyä viemään palvelut mahdollisimman lähelle ihmisten arkea ja sitä ympäristöä, missä ihmiset ovat päivittäin. Tuen tulisi olla saatavilla helposti ja leimaamatta, Nord sanoo.
– Yhtenä konkreettisena esimerkkinä meidän Me-talot. Me-talot ovat asuinalueen yhteisöllisiä keskuksia, joissa rakennetaan yhdessä alueen eri-ikäisten ihmisten kanssa heille mielekästä toimintaa ja sellaista tukea, mitä alueen ihmiset itse kokevat tarvitsevansa. Me-talon työote perustuu vahvaan vuoropuheluun alueen asukkaiden kanssa, dialogisuuteen. Tavoitteena on koota alueen asukkaat ja eri toimijat – julkiset palvelut, järjestöt ja yritykset – kehittämään toimintaa, joka nousee ihmisten omista toiveista ja tarpeista. Me-talo tarjoaa alueen kaikille toimijoille uudenlaisen kokeilujen alustan. Talot ovat tavoittaneet nopeasti alueen eri-ikäiset ihmiset ja ovat pystyneet tarjoamaan sellaista tukea, joka on auttanut ihmisiä konkreettisesti heidän arjessaan ja lisännyt toimintakykyä sekä luonut polkuja koulutukseen ja työhön, kertoo Nord.