» Uutishuone » Uutiset » Mitä tarkoittaa koulutuksen järjestäminen läpinäkyvästi ja rahoituksen vertailtavuus?

Mitä tarkoittaa koulutuksen järjestäminen läpinäkyvästi ja rahoituksen vertailtavuus?

Opiskelijoilla tulee olla vaihtoehtoja ja oppilaitoksille tulee olla samanlaiset mahdollisuudet järjestää opetusta ja koulutusta. Oppilaitosten toimintaa ja rahoitusta pitää voida vertailla, jotta opiskelijat ja veronmaksajat tietävät, miten raha käytetään.

Tästä syystä Sivistystyönantajat ehdottaa, että koulutuksen kustannuksia tulee voida seurata ja mitata, koulutukseen tarkoitettu raha tulee maksaa suorana oppilaitoksille ja kannatamme sitä, että lukioista, ammatillisista oppilaitoksista ja vapaan sivistystyön toimijoista yhä useampi olisi yhdistys, säätiö tai osakeyhtiömuotoinen. Ne toimivat julkisella rahoituksella eivätkö saa toimia taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.

Kysyimme Helsinki Business College Oy:n toimitusjohtaja Antti Loukolalta, miksi koulutuksen järjestämisessä tarvitaan läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta.

Ensinnäkin, mikä on koulutuksen järjestäjä, mitä termillä tarkoitetaan?

– Koulutuksen järjestäjällä tarkoitetaan ylläpitäjää, jolle opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut järjestämisluvan. Luvassa määritellään järjestäjän koulutustehtävä.

– Koulutuksen järjestäjät ovat yleensä kuntia, kuntayhtymiä, yksityisisä yhteisöjä ja säätiöitä, osakeyhtiöitä. Ammatillisessa koulutuksessa yksityisiä koulutuksen järjestäjiä on Suomessa yli 100, siis selkeä enemmistö. Ammatillisessa koulutuksessa sana yksityinen ei tarkoita bisnestä. Yksityinen koulutuksen järjestäjä on lain mukaan voittoa tavoittelematon, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että järjestäjä ei jaa mahdollisesta voitostaan osinkoa omistajilleen. Toisaalta kuitenkin vain taloudellisesti terveet koulutuksen järjestäjät, jotka pystyvät tekemään positiivisen tuloksen voivat kehittää omaa toimintaansa myös pitkällä aikavälillä.

Mitä sitten tarkoitetaan koulutuksen järjestämisellä läpinäkyvästi? Liittyykö se rahoitukseen?

– Liittyy rahoitukseen, mutta moneen muuhunkin asiaan. Läpinäkyvyydellä tarkoitetaan kaikkea sitä koulutuksen järjestäjiltä kerättävää tietoa, jonka avulla voidaan vertailla ja arvioida koulutuksen järjestäjiä eli vaikkapa ammatillisia oppilaitoksia. Arvioinnin perusteella OKM tekee harkinnanvaraisia ratkaisuja eri tilanteissa.

– Koulutuksen järjestäjistä yksityisten ja kuntayhtymien taloudet ovat vertailukelpoisia, mutta yksittäisen kaupungin ylläpitämillä oppilaitoksilla ei ole omaa tasetta, joten niiden talouden ja toiminnan pitkän aikavälin seuranta jää ulos vertailtaessa eri koulutuksen järjestäjiä.

Mitä tämä tarkoittaa? Voitko kertoa esimerkin?

– Vuonna 2016 OKM teki kyselyn liittyen ammatillisen koulutuksen järjestämiseen. Sen mukaan koulutuksen järjestäjän tuli arvioida mm. alueensa koulutustarvetta, edellytyksiä ja laatua sekä taloudellista kantokykyä vuoteen 2020 saakka. Pitkän aikavälin talouden arvioinnissa kaupunkiomisteiset oppilaitokset eivät taseen puuttumisen vuoksi olleet lainkaan tässä talousvertailussa mukana.

– Selvityksen perusteella osa koulutuksen järjestäjistä joutui antamaan OKM:lle lisäselvityksiä toiminnastaan ja taloudestaan. Nämä koulut päätyivät julkisuuteen, kun media repäisi aiheesta suuren jutun. Läpinäkyvyyttä ehkä, mutta ei vertailtavuutta, kun isot kaupungit eivät olleet vertailussa mukana. Kokonaiskuva jäi siten epäselväksi, kun kaikista ei ole tietoa saatavilla.

Onpa erikoinen tilanne, onko muita vastaavia esimerkkejä siitä, miten vertailtavuus ei toimi? Joutuuko opiskelija kärsimään tilanteesta?

– Kyllä. Kaupungit voivat omilla tukitoimillaan lisätä oppilaitoksen rahoitusta, jättää rakenteelliset ratkaisut tekemättä tai tukea muutoin oman kaupungin oppilaitosta. Viime mainitusta on hyvä esimerkki Helsingin kaupungin juuri tekemä päätös, jolla omistamissaan lukioissa ja ammattiopistossa opiskeleva ensimmäisen vuoden opiskelija saa ilmaisen matkakortin. Kaikki edellä mainittu subventio vääristää karkeasti kilpailia, saattaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan ja murentaa uskottavaa järjestäjäneutraliteettia.

– Uuden rahoituslain mukaan toimintavuoden aikana jaetaan strategiarahana ja erillisten lisätalousarvioiden kautta osa valtionosuuksista. Tähänastisen kokemuksen mukaan nämä rahat ohjautuvat pääosin isoille koulutuksen järjestäjille, koska pienillä yksityisillä järjestäjillä ei ole toiminnallisia eikä henkilöresursseja edes tehdä hakemuksia. Esimerksi viime vuoden strategiarahoituksesta selvästi suurimman suhteellisen osuuden sai Helsingin kaupunki.

Mitä muuta tärkeää haluat ottaa esille koulutuksen rahoituksesta ja sen tulevaisuudesta?

– OKM on linjannut, että ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn edellytystekijä on toimiva järjestäjärakenne, jossa eri tavoin profiloituneet ammatillisen koulutuksen järjestäjät muodostavat sekä alueellisesti että valtakunnallisesti tarkoituksenmukaisen koulutuksen tarjonnan rakenteen. Tämä tarkoittaa, että meillä Suomessa on erikokoisia ja eri tavoin profiloituneita ammatillisia oppilaitoksia ympäri maata. Hyvä periaate, joka tulee kirjata myös tulevien hallitusten hallitusohjelmiin. Täten on ensiarvoisen tärkeää, että rahoitus tulee suoraan koulutuksen järjestäjille.

– Yksityiset koulutuksen järjestäjät näkevät uhkana suunnitellun maakuntahallintomallin, mikäli sen toimintaan liitetään myös ammatillinen koulutus. Tällöin valtionosuudet menisivät osittain maakuntahallinnon pyörittämiseen eikä kohdistuisi suoraan koulutuksen käytäntöön. Samoin päätöksenteko valuisi ulos varsinaiselta koulutuksen järjestäjältä

Lopuksi vielä terveiset tuleville päättäjille

– Ammatillisen koulutuksen rahoitus monimuotoisuudessaan ja monimutkaisuudessaan on malli-esimerkki valtion ohjauksen vaikeudesta. Erittäin poukkoileva ja pitkään jatkunut rahoituksen epävarmuus nakertaa koulutuksen järjestäjän kykyä oman strategisten linjausten toteuttamiseen. Tämä ei palvele ketään, vähiten tulevaisuuttaan pohtivaa opiskelijaa.