» Uutishuone » Uutiset » Mitä jos tiedettä ei olisi? Laulaja Anna Puu, kirjailija Tommi Kinnunen ja muut tunnetut suomalaiset puhuvat tieteen puolesta

Mitä jos tiedettä ei olisi? Laulaja Anna Puu, kirjailija Tommi Kinnunen ja muut tunnetut suomalaiset puhuvat tieteen puolesta

Tiedemyönteinen ilmapiiri luo edellytyksiä toimivalle yhteiskunnalle. Anna Puu, Tommi Kinnunen ja muut tutut suomalaiset puivat tieteen asemaa Tiedevaalit-kampanjassa.

Millaisessa maailmassa eläisimme ilman tiedettä? Tätä kysymystä pohtivat Tiedevaalit-kampanjan sanansaattajat.

Kirjailija Tommi Kinnunen haluaisi, että kevään vaaleissa puhuttaisiin tieteen rahoituksen lisäksi tutkitun tiedon merkityksestä päätöksenteossa.

“En halua kokea enää yksiäkään mutu-tuntumaan perustuvia vaaleja. Politiikassa päätetään ihmisten kohtaloista, eivätkä sellaiset päätökset voi perustua pelkästään tunteisiin.“

Suunnistaja Minna Kauppi haluaa puhua tieteen puolesta, koska kokee sen tarjoavan vastauksia moniin nyky-yhteiskunnan ongelmiin.

“Tieteen tekemisellä voi vaikuttaa moniin ihmiskuntaa isosti vavisuttaviin asioihin, kuten ilmastonmuutoksen torjumiseen ja työttömyyteen. Kun satsataan tieteeseen, satsataan tulevaisuuteen,” Kauppi sanoo.

Maailman suuria ongelmia ei kuitenkaan ratkaista ilman riittävää rahoitusta, ja yliopistojen rahoituksen epävakaus onkin viime aikoina huolettanut tiedeyhteisöä. Laulaja-lauluntekijä Anna Puu muistuttaa, että Suomen vahvuuksista, tietotaidosta ja koulutetuista osaajista, tulisi pitää kiinni.

“Me Suomessa emme juhli luonnonvaroilla. Meidän suurin vientivahvuutemme on tietotaito. Siksi on todella huolestuttavaa, että tutkimusrahoitusta supistetaan.”

Kampanjassa ovat mukana myös runoilija Heli Laaksonen ja paraurheilija, yleisurheilun EM-mitalisti Ronja Oja. 11-vuotiaana sokeutununeella Ojalla on tieteeseen läheinen suhde.

“Sain lapsuudessa tieteen ansiosta kuusi vuotta lisäaikaa ennen sokeutumista. Maailmankuvani on tieteellinen. Näkövammaisena teknologinen ja lääketieteellinen kehitys ovat minulle merkittäviä asioita, jotka luovat uusia mahdollisuuksia näkövammaisille ja muille erityisryhmille.”

Murrerunoistaan tunnettu Laaksonen haluaa myös nostaa esiin tieteen alati kehittyvän luonteen.

“Ilman tiedettä jokainen sukupolvi joutuisi aloittamaan alusta, eikä tieto ei karttuisi edellisen päälle. Hyvätkin keksinnöt sammuisivat yksittäisinä leimauksina. Yks puu ei yksnäs pala, sanoo vanha kansa, ainaki meil lännes!”

Kampanjan sanansaattajien ajatuksia julkaistaan kevään vaalien alla Tiedevaalit-sivulla Facebookissa.

Tiedevaalit-kampanja nostaa tieteen vaaliteemaksi

Riittävä rahoitus, otolliset työskentelyolosuhteet sekä tiede- ja sivistysmyönteinen ilmapiiri luovat kehittyvää yhteiskuntaa, jossa tiede ja tieteentekijät voivat hyvin. Poliittiset päättäjät vaikuttavat teoillaan ja puheillaan juuri näihin tieteen tekemisen edellytyksiin, rahoitukseen, työskentely-ympäristöön ja yleisiin asenteisiin.
Siksi Tiedevaalit-kampanjan sanansaattajat puhuvat tieteen merkityksestä juuri kevään vaalien alla. Päättäjien rooli tieteen elinvoimaisuuden tukemisessa pitää olla osa vaaleihin linkittyvää yhteiskunnallista keskustelua.

Tiedevaalit-kampanjan tavoitteena on luoda yhteinen ääni sivistyksen puolesta. Kampanjassa ovat mukana myös Tieteentekijöiden liitto, Professoriliitto, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta, Sivistystyönantajat, Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI. Organisaatiot haluavat rohkaista ihmisiä äänestämään kevään vaaleissa ehdokkaita, jotka puhuvat tieteen ja sivistyksen puolesta.

Lue Sivistystyönantajien viestit seuraavalle hallituskaudelle täältä!

Millaisena sinä näkisit maailman ilman tiedettä? Liity mukaan keskusteluun hashtageilla #tiedevaalit ja #joseitiedettä!