» Uutishuone » Uutiset » Miltä ammatillinen koulutus näyttää ammatillisen erityisopettajan ja ohjaajan silmin?

Miltä ammatillinen koulutus näyttää ammatillisen erityisopettajan ja ohjaajan silmin?

Ammatillinen koulutus puhuttaa, eikä syystä. Yrityksille ja yhteiskunnalle elintärkeitä ammatillisia osaajia kouluttavat oppilaitokset käyvät läpi suurta uudistusta rahoitusleikkausten keskellä. Yhtälö on haastava ja edellyttää uudenlaisia toiminta- ja työtapoja.

Ammatillisen koulutuksen kentän tilannekuvaa meille välittävät Ammattiopisto Luovin erityisopettaja Linda Niskala ja ohjaaja Konsta Rantakokko.

Miten opettajana ja ohjaajana näette ammatillisen koulutuksen, ja Luovissa luonnollisesti ammatillisen erityisopetuksen, nykyisen tilanteen?

Ammatillisen erityisopetuksen nykytilanne on kokemuksemme pohjalta hyvässä draivissa, toteavat Luovin eritysopettaja Linda Niskala ja ohjaaja Konsta Rantakokko.

– Ammatilliseen erityisopetukseen olennaisesti kuuluvat verkostoyhteistyö ja jaettu asiantuntijuus ovat mahdollistaneet tiimityöskentelyn ja sen myötä myös henkilöstön vahvuuksien hyödyntämisen. Nämä ovat olleet omiaan lisäämään työn tekemisen vaikuttavuutta. Jokainen haluaa tehdä työnsä 100 prosenttisella panostuksella, Niskala sanoo.

Luovissa tämä tarkoittaa, että vahvuuksia pääsee toteuttamaan ja hyvä tekemisen meininki säteilee niin opiskelijoihin kuin työelämäyhteistyökumppaneihin.

– Uskomme, että osaamisen jakamisessa ja tiimityöskentelyssä ovat meidän onnistumisen ja jaksamisen avaimet, Niskala jatkaa.

– Minulla on aito mahdollisuus tukea vaativan erityisen tuen opiskelijoita heidän yksilöllisissä suunnitelmissaan. Yksin en siihen pystyisi. Sen mahdollistaa työparina toimiva ohjaaja Konsta Rantakokko ja laaja-alainen asiantuntijaverkosto, Niskala kertoo.

Asiantuntevat opinto-ohjaajat, opintoneuvojat, kuraattori, psykologi, erityisohjaajat, työhön valmentajat sekä opiskelijan ja huoltajan omat verkostot edesauttavat aidosti yksilöllisesti toteutuvan opintopolun.

Suunnitelmat ovat aina suunnitelmia, mutta arjen käytäntöönpanossa ammattitaitoinen ohjaaja mahdollistaa jalkautumisen työelämälähtöisiin ympäristöihin lähiopetuksen ollessa yhtäaikaisesti käynnissä. Ja juuri tämä kuvastaa ammatillisen erityisopetuksen nykytilannetta.

– Meidän on mahdollista räätälöidä yksilön vahvuuksia hyödyntäviä motivoivia arjen ratkaisuja, sanoo Niskala.

Millaisena näette ammatillisen koulutuksen vetovoiman ja mikä siihen vaikuttaa?

Kuluneen viiden vuoden aikana ammatillisen koulutuksen maine on poljettu poliitikkojen ja lehdistön kovalla työllä pohjamutiin.

– Ammatillisena erityisopettajana ja ohjaajana olemme sitä suuremmasta syystä ylpeätä työstämme. Opetustyö vaativan erityisen parissa on auttanut näkemään arjen onnistumisten kautta ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen erityiskoulutuksen elintärkeän olemassaolon, Niskala kertoo.

Luovin sanontaa lainaten: Oma väylä työhön ja hyvään elämään – kuvastaa miten erilaisia olemme ja jokaisella meillä on omat haasteemme.

– Määränpää on kuitenkin hyvässä elämässä. Ja siinä ammatillinen erityisopetus pystyy tarjoamaan yksilöllisiä ratkaisuja. Uskomme, että olemme yhdessä rakentamassa ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta vähintäänkin yhtä hyväksi kuin se oli. Ammatillisen koulutuksen saama huomio tulee kääntymään menestystarinaksi, toteaa Niskala.

Miten ammatillisen koulutuksen uudistus eli reformi on edennyt opettajien, ohjaajien ja opiskelijoiden näkökulmasta?

Niskala katsoo, että reformin tavoitteet ovat olleet kohdallaan ja ammatillista koulutusta kehittävät, mutta poliittisilta päättäjiltä on puuttunut realistinen kuva uudistusten käytäntöönpanosta.

Ammattiopisto Luovissa on jo ennen uudistuksia toimittu reformin suuntaisesti ja siitä syystä muutos on vahvistanut ja kehittänyt olemassa olevia käytänteitä.

– Työelämäyhteistyö ja yksilön henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laatiminen sekä toteuttaminen ovat olennaisia erityisopetuksen kulmakiviä. Jatkuva sisäänotto on yhtenä osa-alueena mahdollistanut nopean reagoinnin muuttuviin tilanteisiin, kuvaa Niskala.

Niin tässä kuin muissakin uudistuksen osa-aluissa toimivien käytänteiden löytäminen edellyttää kuitenkin arjen ruohonjuuritason kuuntelemista. Luovissa hyväksi todetut käytänteet ovat päässeet kehittymään jatkuvalla ja avoimella vuorovaikutuksella hallinnon kanssa.

Kehittämistä riittää vielä uudistusten käytäntöön panossa.

– Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen arjessa meidän työtä tukevat järjestelmät eivät ole päivittyneet vielä tälle vuosituhannelle. Kysyntään ei ole löytynyt palvelun tarjoajia ja juuri ammatillista toista astetta tukevia ratkaisuja, Niskala jatkaa.

Toiseksi vastikään päätetty oppivelvollisuusiän pidentäminen on resurssien hukkaan heittämistä.

– Kaikille kaikkea -periaate ei vain toimi muuten niin yksilön tarpeista lähtevässä ammatillisessa koulutuksessa. Kohdennettu tuki juuri sitä tarvitseville mahdollistaisi yksilön kannalta laadukkaimman toteutuksen, kertoo Niskala.

 

Jaa

Seuraa