» Uutishuone » Uutiset » Miksi Suomen pitää panostaa osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen?

Miksi Suomen pitää panostaa osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen?

Kysyimme Helsingin yliopiston hallintojohtaja Esa Hämäläiseltä, miksi Suomen pitää panostaa osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen.

– Meidän kannattaa panostaa osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen, koska Suomen tulevaisuuden menestys globaalissa työnjaossa on kiinni korkeasta osaamisesta.

– Tarvitsemme yhä enemmän ihmisiä, jotka ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon. Nyt on kuitenkin käymässä niin, että nuorten ikäryhmien koulutustason nousu on pysähtynyt ja 1970-luvun lopulla syntynyt sukupolvi on jäämässä kaikkien aikojen koulutetuimmiksi suomalaisiksi. Tämä koulutustason nousun pysähtyminen on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellinen ilmiö. Jos saamme suunnanmuutoksen tehtyä, erikoistuminen korkeasti koulutettujen maaksi houkuttelee Suomeen myös kansainvälisiä yrityksiä osaavan työvoiman perässä,

– Samalla kun lisäämme korkeakoulutusta, koulutuksen ja tutkimuksen laatua pitää jatkuvasti kasvattaa. Koulutuksen määrän ja laadun kasvattaminen on tehtävissä, koska kaikki perusasiat ovat kunnossa. Keinotkin tiedetään: tärkein keino, jolla hallitus voi vaikuttaa koulutusmääriin, on korkeakoulujen kanssa käytävissä neuvotteluissa asetettavat tutkintotavoitteet. Samalla kun kasvatetaan tutkintotavoitteita, on kasvatettava rahoitusta, jottei laatu kärsi. Koko 2010-luvun ajan kaventunut yliopistojen perusrahoitus täytyy saada selkeälle kasvu-uralle, jotta menestymisemme kansakuntana ei jäisi tästä kiinni.

Kerro esimerkki siitä, miten osaamiseen panostaminen on lisännyt hyvinvointia ja kasvua?

– Suomen koko historia on yksi iso esimerkki siitä, että osaamiseen panostaminen on kannattanut. Suomi on noussut vauraaksi maaksi ja hyvinvointiyhteiskuntien kärkeen investoimalla koulutukseen. Kun Suomi muuttui 1900-luvun viimeisen neljänneksen aikana tietoon perustuvaksi taloudeksi, tuottavuuden kasvua tuki t&k-menojen kolminkertaistuminen suhteessa BKT:hen vuosina 1975-2000.

– Muun muassa talouspoliittinen arviointineuvosto on todennut, että koulutus on Suomessa edelleen erittäin kannattava investointi sekä opiskelijalle itselleen että yhteiskunnalle. Koulutuksen tuottojen pienentymisestä ole näkyvissä merkkejä, päinvastoin: teknologisen kehityksen ja globalisaation mukanaan tuoma työelämän vaatimusten muutos lisää todennäköisesti osaamisen kysyntää tulevaisuudessa.

Miten paljon Suomi panostaa osaamiseen suhteessa muihin maihin?

– Uhkaamme jäädä jälkeen kilpailijamaistamme. Olemme tästä huolissamme. Resurssit ovat Suomessa vähentyneet: reaalinen julkinen t&k-rahoitus on laskenut vuodesta 2010 jokaisena vuonna. Yliopistojen perusrahoitusta on leikattu merkittävästi: esimerkiksi Helsingin yliopisto on tämän ja edellishallituksen tekemien indeksijäädytysten ja puolitusten sekä apteekkikompensaation poiston vuoksi kärsinyt 256 miljoonan euron menetykset.- Samaan aikaan muissa Pohjoismaissa on päinvastoin panostettu koulutukseen ja tutkimukseen viime vuosina. Myös esimerkiksi Itävalta, Belgia, Ranska, Saksa ja Hollanti ovat lisänneet yliopistojensa resursseja.

 

Katso ja kuuntele Esan ajatuksia osaamisene panostuksesta myös täältä: